Puhdistaako Talousmyllerrys Yrityskenttää?

 

Näkyykö mörköjä? Pelkäätkö pimeää? Pitäisikö nyt puhua vai vaieta taantuman tulosta? Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saanut toimitusjohtaja Esa Halttunen, Veekmasin Oy:stä, kieltäytyy puhumasta lamasta. Muutkin palkitut tunnistavat jo talouden jäähtymisen merkit, mutta periksi ei anneta! Ideparkkeja eri puolille maata kaavaillut Toivo Sukari ihmetteli muutama viikko takaperin, että mihin ne rahamiehet yhtäkkiä maailmasta katosivat.
 
Onko tietoa rämäpäisistä sijoittajista, joilla on vielä uskoa tulevaisuuteen? Onko muillakin Buffetilla ylimääräistä tuohta sijoituksiin ja riskibisneksiin? Liekö tuosta Buffetistakaan apua, koska hän ei trendeistä ja riskeistä piittaa (dot.com ei): Warren rahoittaa vanhanaikaiselta tuntuvia bisneksiä ja pärjää ainakin paperilla hemmetin hyvin.
 
  • Sixten Korkmanin mielestä rahatalouden myllerrys on saatu hallintaan…

 

MITÄ MIELTÄ YRITTÄJÄT OVAT?

 
Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja on jaettu 40 vuotta. Yrittäjäpalkituiksi on tänä vuonna valittu liikeideoita, jotka valintaraadin mukaan kantavat yli vaikeiden aikojen. Nämä palkitut firmat lentävät viisaan raadin mielestä yli talousmaailman myllerryksen! Toivotaan, että näin käy.
 
Ketä nämä onnekkaavt ovat?
 
  1. Veekmas, Kitee
  2. Myllyn Paras, Hyvinkää
  3. Uutechnic, Uusikaupunki
  4. Sepa, Keitele

Uutisissa luetellaan juuri seiskauutisissa yritysten pitkää lomautuslistaa. Nyt tarvitaan keinoja myös reaaltalouden vastaiskuun. Suomi on pieni peluri, mutta onneksi voimme pelata mustaa pekkaa markkinarakoja etsien.

 
TARKKAILIN LENTOMATKUSTAJIA
 
Poikkesin eilen myöhään illalla Helsinki-Vantaa lentokentällä eli ihmisten ilmoilla Loviisan näkövinkkelistä katsottuna. Kelasin mielessäni, sateista tietä ajellessani, onko valtatie 7. jo nähtävissä talouden rattaiden hiljenemistä. Ja olihan sentään jotain: venäläisiä autorekkoja ei tullut mennessä vastaan, ja puolen yön jälkeinen rekkaliikenne kohti itää oli entistä hiljaisempaa.
 
Heikkoja reaalilaman signaaleja on vielä sangen vähän tarjolla. Olli oli ilmoista käsin tarkastellut kolmen suurkaupungin valomerta. Mexico Cityssä on 150 km yhtä valomerta ilmasta katsottuna. Pariisi tuntui paljon pienemmältä metropolilta. Helsinkiin tultaessa valoja näkyi ikkunasta enemmän vähän ennen laskeutumistelineiden pudotusta.
 
Energiaa säästettiin 70-luvun energiakriisin aikana katulamppuja sammuttamalla. Pääkaupunkiseudulla eli Suomen metropolissa lamppuja on yhä niin vähän, vähäisen populaation takia, että ilmasta katsottuna valomeren tulkinta voi johtaa harhaan. Pimeetä porukkaa, näinkö ulkomaalaiset ajattelevat meistä. He-he!
 
 
YRITTÄJILTÄ VAADITAAN POSITIIVISTA MIELENLAATUA
 
Yrittäjät ovat vielä luottavaisia. Moni ohittaa vielä puheet lamasta olankohautuksella. Finanssikriisi rajautuu vain amerikkalaiseen asuntotuotantoon, totesi erään vientiyrityksen edustaja pari viikkoa takaperin. ”Ei se vaikuta meidän toimintaan mitenkään”, hän kertoi ennen muuttoa projektihommiin ulkomaille kolmeksi vuodeksi.
 
Lentokentällä ihmiset ovat vielä leppoisan ja valoisan näköisiä.  Murheen murtamia pörssikeinottelijoita ja finanssikriisin uhreja en havainnut. Ryppyotsaisuus lisääntyy ilmeisesti vasta vuoden tai kahden kuluttua. Parkkipaikkoja oli toisaalta ulkomaan P-halleissa aikaisempaa enemmän. Olin toisin liikkeellä kello 23 – 24, mutta tällä kertaa ei tarvinnut ajaa ylätasanteelle asti.
 

KASSAVIRTA ON KUNINGAS
 
Kassavirrasta on pidettävä huolta. Pk-yrityksissä hyvä kassavaranto pitää lamamietteet loitolla, kun ei tarvitse poiketa varattoman pankkiirin puheilla.
 
Tilauskirjan paksuutta kannattaa katsella päivittäin. Tilausten peruuntuminen ja siirtyminen tuo lamapeikko lähemmäksi, mutta monilla menee tuossakin suhteessa vielä sangen hyvin.
 
Tippuuko tarjouskyselyjä entiseen tahtiin? Nyt on jo vakavamman pohdinnan tarvetta. Myllerrys on lisännyt varovaisuutta ja on pakko miettiä tulevaa tuote- ja palvelupakettia.
 
Kellä on varaa investointeihin? Pitääkö keskittyä kunnossapitoon ja tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin? Missä ovat aloitusta odottavat vihreät niityt (Green fields?).
 
Public-Private kohteet ovat ehkä jatkossa houkuttelevia. Teollisuus vetää henkeä, rakentaminen hiipuu, YIT joutunee miettimään, mitä tekee tonttivarannolleen. Lähtekö Talvivaara onnekkaasti käyntiin? Pitäisikö rakentaa vuokra-asuntoja? Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa hajautettu energiahuolto? Tässä vain muutamia kysymyksiä; aika on muuttunut. Harva näkee kolmea kuukautta kauemmaksi.
 
Mitä tapahtuu armon vuonna 2009? Kuinka pahaksi tämä taantuma äityy? Millaista siltaa itse kukin joutuu rakentamaan yli vaikean virran (Troubled Waters)?

 

 

Näkyykö mörköjä? Pelkäätkö pimeää? Pitäisikö nyt puhua vai vaieta taantuman tulosta? Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saanut toimitusjohtaja Esa Halttunen, Veekmasin Oy:stä, kieltäytyy puhumasta lamasta. Muutkin palkitut tunnistavat jo talouden jäähtymisen merkit, mutta periksi ei anneta! Ideparkkeja eri puolille maata kaavaillut Toivo Sukari ihmetteli muutama viikko takaperin, että mihin ne rahamiehet yhtäkkiä maailmasta katosivat.
 
Onko tietoa rämäpäisistä sijoittajista, joilla on vielä uskoa tulevaisuuteen? Onko muillakin Buffetilla ylimääräistä tuohta sijoituksiin ja riskibisneksiin? Liekö tuosta Buffetistakaan apua, koska hän ei trendeistä ja riskeistä piittaa (dot.com ei): Warren rahoittaa vanhanaikaiselta tuntuvia bisneksiä ja pärjää ainakin paperilla hemmetin hyvin.
 
  • Sixten Korkmanin mielestä rahatalouden myllerrys on saatu hallintaan…

 

MITÄ MIELTÄ YRITTÄJÄT OVAT?

 
Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja on jaettu 40 vuotta. Yrittäjäpalkituiksi on tänä vuonna valittu liikeideoita, jotka valintaraadin mukaan kantavat yli vaikeiden aikojen. Nämä palkitut firmat lentävät viisaan raadin mielestä yli talousmaailman myllerryksen! Toivotaan, että näin käy.
 
Ketä nämä onnekkaavt ovat?
 
  1. Veekmas, Kitee
  2. Myllyn Paras, Hyvinkää
  3. Uutechnic, Uusikaupunki
  4. Sepa, Keitele

Uutisissa luetellaan juuri seiskauutisissa yritysten pitkää lomautuslistaa. Nyt tarvitaan keinoja myös reaaltalouden vastaiskuun. Suomi on pieni peluri, mutta onneksi voimme pelata mustaa pekkaa markkinarakoja etsien.

 
TARKKAILIN LENTOMATKUSTAJIA
 
Poikkesin eilen myöhään illalla Helsinki-Vantaa lentokentällä eli ihmisten ilmoilla Loviisan näkövinkkelistä katsottuna. Kelasin mielessäni, sateista tietä ajellessani, onko valtatie 7. jo nähtävissä talouden rattaiden hiljenemistä. Ja olihan sentään jotain: venäläisiä autorekkoja ei tullut mennessä vastaan, ja puolen yön jälkeinen rekkaliikenne kohti itää oli entistä hiljaisempaa.
 
Heikkoja reaalilaman signaaleja on vielä sangen vähän tarjolla. Olli oli ilmoista käsin tarkastellut kolmen suurkaupungin valomerta. Mexico Cityssä on 150 km yhtä valomerta ilmasta katsottuna. Pariisi tuntui paljon pienemmältä metropolilta. Helsinkiin tultaessa valoja näkyi ikkunasta enemmän vähän ennen laskeutumistelineiden pudotusta.
 
Energiaa säästettiin 70-luvun energiakriisin aikana katulamppuja sammuttamalla. Pääkaupunkiseudulla eli Suomen metropolissa lamppuja on yhä niin vähän, vähäisen populaation takia, että ilmasta katsottuna valomeren tulkinta voi johtaa harhaan. Pimeetä porukkaa, näinkö ulkomaalaiset ajattelevat meistä. He-he!
 
 
YRITTÄJILTÄ VAADITAAN POSITIIVISTA MIELENLAATUA
 
Yrittäjät ovat vielä luottavaisia. Moni ohittaa vielä puheet lamasta olankohautuksella. Finanssikriisi rajautuu vain amerikkalaiseen asuntotuotantoon, totesi erään vientiyrityksen edustaja pari viikkoa takaperin. ”Ei se vaikuta meidän toimintaan mitenkään”, hän kertoi ennen muuttoa projektihommiin ulkomaille kolmeksi vuodeksi.
 
Lentokentällä ihmiset ovat vielä leppoisan ja valoisan näköisiä.  Murheen murtamia pörssikeinottelijoita ja finanssikriisin uhreja en havainnut. Ryppyotsaisuus lisääntyy ilmeisesti vasta vuoden tai kahden kuluttua. Parkkipaikkoja oli toisaalta ulkomaan P-halleissa aikaisempaa enemmän. Olin toisin liikkeellä kello 23 – 24, mutta tällä kertaa ei tarvinnut ajaa ylätasanteelle asti.
 

KASSAVIRTA ON KUNINGAS
 
Kassavirrasta on pidettävä huolta. Pk-yrityksissä hyvä kassavaranto pitää lamamietteet loitolla, kun ei tarvitse poiketa varattoman pankkiirin puheilla.
 
Tilauskirjan paksuutta kannattaa katsella päivittäin. Tilausten peruuntuminen ja siirtyminen tuo lamapeikko lähemmäksi, mutta monilla menee tuossakin suhteessa vielä sangen hyvin.
 
Tippuuko tarjouskyselyjä entiseen tahtiin? Nyt on jo vakavamman pohdinnan tarvetta. Myllerrys on lisännyt varovaisuutta ja on pakko miettiä tulevaa tuote- ja palvelupakettia.
 
Kellä on varaa investointeihin? Pitääkö keskittyä kunnossapitoon ja tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin? Missä ovat aloitusta odottavat vihreät niityt (Green fields?).
 
Public-Private kohteet ovat ehkä jatkossa houkuttelevia. Teollisuus vetää henkeä, rakentaminen hiipuu, YIT joutunee miettimään, mitä tekee tonttivarannolleen. Lähtekö Talvivaara onnekkaasti käyntiin? Pitäisikö rakentaa vuokra-asuntoja? Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa hajautettu energiahuolto? Tässä vain muutamia kysymyksiä; aika on muuttunut. Harva näkee kolmea kuukautta kauemmaksi.
 
Mitä tapahtuu armon vuonna 2009? Kuinka pahaksi tämä taantuma äityy? Millaista siltaa itse kukin joutuu rakentamaan yli vaikean virran (Troubled Waters)?

 

One thought on “Puhdistaako Talousmyllerrys Yrityskenttää?

  1. Veekmas on Kiteeltä

    Lehti on jo korjannut asian.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen