Talous

Search

Kansallisen Kapitalismin Korjaamo Tarvitaan

Terveisiä sienimetsästä. Kaunis ilma ja runsas suppilovahveroiden tarjonta lupaa lisäsärvintä kansainvälisen kapitalismin rusikoimaan tavaratarjontaan. Metsässä kulkiessa saa myös tuntuman reaalitodellisuuteen. Osakemarkkinoiden huimasta huojunnasta huolimatta jalkojen alla on tukevaa maastoa.

 

NOURIEL ROUBINI

 
New Yorkin yliopiston talousprofessori Nouriel Roubini, joka vuonna 2006 ennusti mitä tuleman piti vuonna 2006, puhui tällä viikolla Lontoossa: ”Sadat hedgerahastot kaatuvat ja viranomaisten täytyy ehkä sulkea finanssimarkkinat viikoksi tai muutamiksi, kun kriisi pakottaa sijoittajat myymään osakkeet.”
 
Kirjoitin aiheesta 25. helmikuuta tässä blogissa. Lainaan ydinviestin.
 
 
Heijastuksia Amerikasta

Arvostettu talousprofessori Nouriel Roubini ennakoi todella synkkiä aikoja. Tiivistin HS:n artikkelin 12. vaiheeseen.

  1. Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20–30 %.
  2. Toinen askel asuntoluottomarkkinoiden sulaminen, joka on sitä tuhoisampi mitä alemmas asuntojen hinnat painuvat. Subprimet nousevat suuremmaksi kuin arvioitu 300 miljardia dollaria.
  3. Näemme luottotappioiden leviämisen muuhun, huonoilla vakuuksilla annettuun luototukseen, kuten auto ja luottokorttilainoihin.
  4. Neljännessä vaiheessa joukkovelkakirjoja vakuuttaneiden yritysten luottokelpoisuus huonontuu, mistä koituu pankeille ainakin 150 miljardin dollarin lisärasitus.
  5. Toimitilamarkkinat hapantuvat.
  6. Suuri valtakunnallinen pankki kaatuu.
  7. Kirjataan jättitappioita velalla vivutetuista yrityskaupoista.
  8. Yritysten konkurssit alkavat. Iso osa Amerikan yrityksistä on taseeltaan vahvoja, mutta eivät kaikki. Konkurssiaalto lisää tappioita valtavilla luottovakuutusten vaihto- eli CDS-markkinoilla.
  9. Kaatuvat ne finanssijärjestelmän osat, jotka eivät ole keskuspankkirahoituksen ulottuvilla.
  10. Osakkeiden hinnat romahtavat.
  11. Tappiot, pääoman puute, konkurssit ja omaisuuden myynti alihintaan muodostavat itseään ruokkivan kierteen.
  12. Ollaan pohjalla!

REAALITALOUDEN ALAMÄKI
Reaalitalouden alamäki kiihtyy, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Professori Roubinin mukaan keskuspankilla on rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin. Olemme nyt matkalla alaspäin, emme suinkaan ole saavuttaneet pohjaa; alamäkeä riittää. Silti on viisasta aloittaa oman yrityksen, paikallisen ja kansallisen kapitalismin korjaustoimet aikailematta. Ei finanssikriisi maailmanloppuun johda. Elämä maapallolla jatkuu, mutta bisneksen pelisäännöt muuttuvat.

 
Syksyisessä sienimetsässä tajuaa luonnon kiertokulun kautta, että elämä ja kuolema etenevät rinta rinnan. Nyt on viisasta keskittyä myös uuden luomiseen. Toisaalta kaikki entinen ei mene romuksi: If it ain’t broken, don’t fix it!
 
 
EI VAIN ASUNTOTUOTANTO
 
BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper toteaa: ”Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä USA:n asuntotaantuma, vaan täysimittainen kulutuksen hyytyminen. Yksityinen kulutus synnyttää 72 prosenttia USA:n taloudesta, on kulutuksen hidastumisella laajoja vaikutuksia. Finanssikriisi hidastaa kasvua jyrkästi ympäri maailmaa. Osakemarkkinat vain peilaavat tätä tosiseikkaa, Cooper sanoo.”
 
USA:ssa vähittäiskauppa vajoaa, teollisuustuotanto hyytyy ja työttömyysaste nousee. Kulutuksen heikkeneminen näkyy monella suunnalla:
 
1.      Laivakuljetukset,
2.      asuntorakentaminen,
3.      autokauppa,
4.      teollisuus,
5.      rekkaliikenne,
6.       teknologiateollisuus ja
7.      ravintolat ovat kaikki heikoilla
 
 
UUTTA PUTKEEN
 
Vanhan tilalle nousee kekseliäisyyden rihmastosta uutta liiketoimintaa. Ihmiset ovat idearikkaita, tulemme näkemään uudenlaisia selviytymisstrategioita, tuote- ja palveluinnovaatioita. Moni suuryritys jatkaa ikihongan tavoin elämäänsä. Kaiken kaatavaa karvasta kalkkia tämäkään kriisi ei tule tuottamaan.
 
Talouden ekosysteemi korjaa itse itseään. Amerikasta kerrotaan, että asuntojen hinnat halpenevat edelleen, mutta kauppa on piristynyt useilla alueilla. Raakaöljyn hinta laski 3,69 dollaria 64,15 dollariin; vasta heinäkuussa se maksoi lähes 150 dollaria. Tällä viikolla öljyn hinta on laskenut yli 10 prosenttia, kertoo Kauppalehti. Kesällä öljytynnyristä joutui maksamaan 150 dollaria.
 
 
NOPEAST KASVANEET TALOUDET
 
Finanssikriisi on levittänyt lonkeronsa ympäri maailmaa, joten tähän saakka nopeasti kasvaneet taloudetkin jäähtyvät. Reaalitalouden aluskasvillisuus tulee uudistumaan. Globalisaatio joutuu kovaan puristukseen, koska jokainen kansakunta keskittyy omien ongelmiensa korjaamiseen. Siinä on haastetta kyllikseen Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle.
 
Kansainvälinen kapitalismi joutuu ja joutaa korjaamolle. Systeemin valuvian korjaamiseen ryhtymisen edellytyksenä on, että ongelmat tunnustetaan.  Järjestelmän kunnostaminen tulee viemään oletettua ja toivottua pidemmän ajan, koska remonttireiskat joutuvat sukkuloimaan kriisipesäkkeisiin eri puolille maailmaa. Mutta kriisissä on myös mahdollisuus. Uskon uusien ideoiden ja liiketoimintamallien läpimurtoon.
 
Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa. Teollisuus tarvitsee edelleen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tässä laskusuunnan esimerkkejä suurimmasta päästä:
 
  1. General Motors laski 2,5 prosenttia 5,95 dollariin,
  2. Caterpillar 3,6 prosenttia 34,08 dollariin ja
  3. General Electric 5,2 prosenttia 17,83 dollariin.
 
TEKNOLOGIATEOLLISUUS
 
Teknologiayhtiöistä esimerkiksi Texas Instruments, Yahoo, Apple ja Microsoft kertoivat tällä viikolla epävarmoista näkymistä. Kaikki korkean teknologian yritykset eivät välttämättä joudu ahdinkoon. Heilahduksia tulee, mutta kyllä elämä jatkuu.
 
  1. Maybe you couldn’t help but notice that the markets all around the world continue to swing wildly just before dropping.
  2. You are also probably acutely aware that many people are in dire fear of losing everything they’ve worked so hard and so long to save…
  3. In the middle of an economic crisis, LinkedIn has sealed a new round of funding for $22.7 million from SAP Ventures, Goldman Sachs, and McGraw-Hill, according to the Wall Street Journal. This round of funding includes cash from strategic partners and not just venture companies. …

Olisi mielenkiintoista keskustella suomalaisten selviytjyjista ja uusista tulokkaista.

 

 

 

 

Terveisiä sienimetsästä. Kaunis ilma ja runsas suppilovahveroiden tarjonta lupaa lisäsärvintä kansainvälisen kapitalismin rusikoimaan tavaratarjontaan. Metsässä kulkiessa saa myös tuntuman reaalitodellisuuteen. Osakemarkkinoiden huimasta huojunnasta huolimatta jalkojen alla on tukevaa maastoa.

 

NOURIEL ROUBINI

 
New Yorkin yliopiston talousprofessori Nouriel Roubini, joka vuonna 2006 ennusti mitä tuleman piti vuonna 2006, puhui tällä viikolla Lontoossa: ”Sadat hedgerahastot kaatuvat ja viranomaisten täytyy ehkä sulkea finanssimarkkinat viikoksi tai muutamiksi, kun kriisi pakottaa sijoittajat myymään osakkeet.”
 
Kirjoitin aiheesta 25. helmikuuta tässä blogissa. Lainaan ydinviestin.
 
 
Heijastuksia Amerikasta

Arvostettu talousprofessori Nouriel Roubini ennakoi todella synkkiä aikoja. Tiivistin HS:n artikkelin 12. vaiheeseen.

  1. Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20–30 %.
  2. Toinen askel asuntoluottomarkkinoiden sulaminen, joka on sitä tuhoisampi mitä alemmas asuntojen hinnat painuvat. Subprimet nousevat suuremmaksi kuin arvioitu 300 miljardia dollaria.
  3. Näemme luottotappioiden leviämisen muuhun, huonoilla vakuuksilla annettuun luototukseen, kuten auto ja luottokorttilainoihin.
  4. Neljännessä vaiheessa joukkovelkakirjoja vakuuttaneiden yritysten luottokelpoisuus huonontuu, mistä koituu pankeille ainakin 150 miljardin dollarin lisärasitus.
  5. Toimitilamarkkinat hapantuvat.
  6. Suuri valtakunnallinen pankki kaatuu.
  7. Kirjataan jättitappioita velalla vivutetuista yrityskaupoista.
  8. Yritysten konkurssit alkavat. Iso osa Amerikan yrityksistä on taseeltaan vahvoja, mutta eivät kaikki. Konkurssiaalto lisää tappioita valtavilla luottovakuutusten vaihto- eli CDS-markkinoilla.
  9. Kaatuvat ne finanssijärjestelmän osat, jotka eivät ole keskuspankkirahoituksen ulottuvilla.
  10. Osakkeiden hinnat romahtavat.
  11. Tappiot, pääoman puute, konkurssit ja omaisuuden myynti alihintaan muodostavat itseään ruokkivan kierteen.
  12. Ollaan pohjalla!

REAALITALOUDEN ALAMÄKI
Reaalitalouden alamäki kiihtyy, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Professori Roubinin mukaan keskuspankilla on rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin. Olemme nyt matkalla alaspäin, emme suinkaan ole saavuttaneet pohjaa; alamäkeä riittää. Silti on viisasta aloittaa oman yrityksen, paikallisen ja kansallisen kapitalismin korjaustoimet aikailematta. Ei finanssikriisi maailmanloppuun johda. Elämä maapallolla jatkuu, mutta bisneksen pelisäännöt muuttuvat.

 
Syksyisessä sienimetsässä tajuaa luonnon kiertokulun kautta, että elämä ja kuolema etenevät rinta rinnan. Nyt on viisasta keskittyä myös uuden luomiseen. Toisaalta kaikki entinen ei mene romuksi: If it ain’t broken, don’t fix it!
 
 
EI VAIN ASUNTOTUOTANTO
 
BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper toteaa: ”Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä USA:n asuntotaantuma, vaan täysimittainen kulutuksen hyytyminen. Yksityinen kulutus synnyttää 72 prosenttia USA:n taloudesta, on kulutuksen hidastumisella laajoja vaikutuksia. Finanssikriisi hidastaa kasvua jyrkästi ympäri maailmaa. Osakemarkkinat vain peilaavat tätä tosiseikkaa, Cooper sanoo.”
 
USA:ssa vähittäiskauppa vajoaa, teollisuustuotanto hyytyy ja työttömyysaste nousee. Kulutuksen heikkeneminen näkyy monella suunnalla:
 
1.      Laivakuljetukset,
2.      asuntorakentaminen,
3.      autokauppa,
4.      teollisuus,
5.      rekkaliikenne,
6.       teknologiateollisuus ja
7.      ravintolat ovat kaikki heikoilla
 
 
UUTTA PUTKEEN
 
Vanhan tilalle nousee kekseliäisyyden rihmastosta uutta liiketoimintaa. Ihmiset ovat idearikkaita, tulemme näkemään uudenlaisia selviytymisstrategioita, tuote- ja palveluinnovaatioita. Moni suuryritys jatkaa ikihongan tavoin elämäänsä. Kaiken kaatavaa karvasta kalkkia tämäkään kriisi ei tule tuottamaan.
 
Talouden ekosysteemi korjaa itse itseään. Amerikasta kerrotaan, että asuntojen hinnat halpenevat edelleen, mutta kauppa on piristynyt useilla alueilla. Raakaöljyn hinta laski 3,69 dollaria 64,15 dollariin; vasta heinäkuussa se maksoi lähes 150 dollaria. Tällä viikolla öljyn hinta on laskenut yli 10 prosenttia, kertoo Kauppalehti. Kesällä öljytynnyristä joutui maksamaan 150 dollaria.
 
 
NOPEAST KASVANEET TALOUDET
 
Finanssikriisi on levittänyt lonkeronsa ympäri maailmaa, joten tähän saakka nopeasti kasvaneet taloudetkin jäähtyvät. Reaalitalouden aluskasvillisuus tulee uudistumaan. Globalisaatio joutuu kovaan puristukseen, koska jokainen kansakunta keskittyy omien ongelmiensa korjaamiseen. Siinä on haastetta kyllikseen Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle.
 
Kansainvälinen kapitalismi joutuu ja joutaa korjaamolle. Systeemin valuvian korjaamiseen ryhtymisen edellytyksenä on, että ongelmat tunnustetaan.  Järjestelmän kunnostaminen tulee viemään oletettua ja toivottua pidemmän ajan, koska remonttireiskat joutuvat sukkuloimaan kriisipesäkkeisiin eri puolille maailmaa. Mutta kriisissä on myös mahdollisuus. Uskon uusien ideoiden ja liiketoimintamallien läpimurtoon.
 
Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa. Teollisuus tarvitsee edelleen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tässä laskusuunnan esimerkkejä suurimmasta päästä:
 
  1. General Motors laski 2,5 prosenttia 5,95 dollariin,
  2. Caterpillar 3,6 prosenttia 34,08 dollariin ja
  3. General Electric 5,2 prosenttia 17,83 dollariin.
 
TEKNOLOGIATEOLLISUUS
 
Teknologiayhtiöistä esimerkiksi Texas Instruments, Yahoo, Apple ja Microsoft kertoivat tällä viikolla epävarmoista näkymistä. Kaikki korkean teknologian yritykset eivät välttämättä joudu ahdinkoon. Heilahduksia tulee, mutta kyllä elämä jatkuu.
 
  1. Maybe you couldn’t help but notice that the markets all around the world continue to swing wildly just before dropping.
  2. You are also probably acutely aware that many people are in dire fear of losing everything they’ve worked so hard and so long to save…
  3. In the middle of an economic crisis, LinkedIn has sealed a new round of funding for $22.7 million from SAP Ventures, Goldman Sachs, and McGraw-Hill, according to the Wall Street Journal. This round of funding includes cash from strategic partners and not just venture companies. …

Olisi mielenkiintoista keskustella suomalaisten selviytjyjista ja uusista tulokkaista.

 

 

 

 

Helge V. Keitel

8 thoughts on “Kansallisen Kapitalismin Korjaamo Tarvitaan”

  1. Turbulenssin hyvät puolet

    Tässä turbulenssissa on hyvätkin puolet:

    • asuntojen hinnat laskevat ja palkalla voi taas kustantaa parempaa asumista, nuoret ensiasunnon ostajat pääsevät kiinni omistusasuntoon ja jää vielä rahaa kulutukseenkin
    • teollisuuden rakenne muuttuu; raaka-aine intensiivisistä tuotteista (isot autot) siirrytään keveämpiin
    • maataloustuotteista saa taas kunnon hinnan ja alkutuotantoon keskittyneet vähemmän kehittyneet maat saavat paremman hinnan vientituotteilleen
    • kaikkein lahoimmat rakenteet sortuvat antaen tilaa tuoreille ja terveille yrityksille
    • kuilu kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä pienenee (tämä on nimenomaan eniten kuitenkin kehittyneiden maiden kriisiä)

    Siis ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin – uskon että jo ensi keväänä paistaa taas aurinko.

  2. Siirrymme vaiheittain takaisin reaalitodellisuuteen

    Kaizu, ”millionaires on paper” on oikeastaan samaa kuin päiväunelmointi, joten tässä valossa realiteetteihin orientoituminen tekee hyvää.
     
    Mainitsit pitkän listan hyviä asioita, joista olen kanssasi yhtä mieltä. Oikeastaan minua huolettaa vain innovatiivisten pk-yritysten kohtalo "kriisin alkuvaiheessa".
     
    Nyt tarvitaan hyviä käytäntöjä uusien rakenteiden synnyttämiseen. Meillä on näitä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia, mutta tarvitsemme laajemman lukijapiirin, koska muuten puhetta jatketaan symbioottisessa yhteisössä, jossa vallitsee yksimielisyys ja hyvä tahto.
     
    Avaukset yritysten suuntaan vuorovaikutuksen laajentamiseksi olisivat tervetulleita. Mutta, mikä on sanomamme? Millaista todellista apua tai helpotusta pystymme toimittamaan?
    Kriisitietoisuus leviää, mutta lääkkeistä ei ole kokemusta. Onko meillä aspiriinia, syvempää hoitoa, pystymmekö tuottamaan elvyttävää kuntoutusta?
     
    Onko Sosiaalisesta Mediasta todellista hyötyä liiketoiminnan kehittämisessä? Yritän näillä kysymyksillä lähestyä villakoiran ydintä: ydintuotetta, palvelua, palvelukokonaisuutta. Ja millainen olisi toimiva ansaintalogiikka?
     
    Uskon: emme ole kaukana liiketoimintaoivalluksesta.
     
    Mitä mieltä olet / olette tästä?

    1. Samaa mieltä

      Olen pahuksen turhautunut siitä että ei ole tuota ansaintalogiikkaa – nimittäin omalla kohdalla tässä ja nyt. On tietenkin niin että jos rahan teko olisi helppoa – niin sitten kaikki sitä tekisi.

      Seuraavat ansaintalogiikat ovat hyviä vaihtoehtoja:

      1. Myydään laitteita joihin on bundlattu tietty palvelu. Asiakas tietää jo kaupassa että tuolla laitteella saa tietyn palvelun ja on valmis maksamaan laitteesta tämän vuoksi hyvän hinnan. Palvelusta laskuteteaan monasti vielä kuukausimaksua.  (mobiili teollisuus tekee 1500 miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon tällä tavalla ja pelikonsoliteollisuus on sekin isoa businestä, RIM teki ison buisneksen e-Mailin avulla tällä samalla konseptilla ja TV lähetyksetkin toimii tällä samalla periaatteella)
      2. Myydään coolia sisältöpalvelua ja toivotaan että joku maksaisi. (On ollut aika huonoa businestä viime aikoina.  Musiikkiteollisuus on tämän tyyppistä ja se on kutistuvaa businestä. Elokuvat ja PC pelit vielä vetää muttei mitenkään erityisen hyvin)
      3. Tehdään coolia sisältöä nettiin, laitteelle tai paperimeidaan ja myydään mainostajille tilaa (tämä on ollut aina ihan toimivaa businestä. Nyt vaan netissä nämä mainostuskuviot ja business muuttuu toisen tyyppiseksi mutta eiköhän tässä ole edelleen businestä kunhan internet mainostamisen business vähän maturoituu ja tulee tavanomaisemmaksi)
      4. Tehdään sosiaalisen median palveluita nettiin (yleisiä toreja ja kokoontumispaikkoja) ja myydään mainostilaa torien laidoilta (tämä on varmaan ihan toimivaa businestä jahka internet mainostaminen yleistyy) 

       

      Tuo ensimmäinen vaihtoehto on kaikkein paras – siinä on yleensä liikkunut eniten rahaa. Se on ollu omiaan sellaisille suurille globaaleille toimijoille kuten Ericsson, Vodafone, Microsoft,…) 

      Kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat myös isoa businestä täällä reaalimaailmassa, mutta ne ovat enemmän omiaan sellaisille paikallista kulttuuria hallitseville toimijoille kuten HelsinginSanomat, Kauppalehti, Suomi24,.. Kyseessä on siis vahvimmin kulttuuriin ja kieleen sidoksissa olevat business mallit. 

      Olen sitä mieltä että businestä tehdään tässä ja nyt kun kääritään hihat ja ruvetaan tekemään – me tunnetaan tämä sosiaalinen media (toreja ja turuja on ollut maailman sivu) ja me tunnetaan sisältöpalvelut. Se että nämä palvelut nyt siirtyvät nettiin ja niitä toteutetaan uudenlaisilla teknologioilla ei tee niiden luonteesta erilaista – vain teknologia ja toteutustapa muuttuu.  Enää ei rakenneta fyysistä toria kauppapaikaksi ja ruveta mainostamaan sitä hyväksi kohtaamis- ja kauppa- paikaksi. Nyt se tori rakennetaan nettiin ja ryhdytään sitten myymään mainostilaa torin varrelta. Mutta kaikenkaikkiaan on kyse samasta asiasta.

      Siis jos tekee paljon työtä saavuttaa – myös nettiaikaikaudella. Mutta työtä pitää tehdä ja rakentaa niitä fanceja torja ja turuja. Eikä sisältöäkään saa unohtaa – sitäkin pitää tehdä. Siellä missä on kaunista coolia sisältöä ja siellä missä ihmiset tapaa sinne kokoontuvat kaikki – ja siellä mainostila käy kaupaksi – ja siellä myös kauppa käy.

       

      1. Kaitzu, nyt sanot suoriksi monta tärkeää asiaa

        Poimin jatkoideointia varten:

        1. Bundlataan
          Sossumedian sovellukset taottava raudaksi (Sampo-metafora)
          Vaisalan entinen johtaja totesi, ettei osaamisen myymisestä saa rahaa, se on liitettävä johonkin konkreettiseen: hammaslääkäri tienaa rahaa vain, kun hän seisoo jaloillaan!
           
        2. Herkullisia sisältöjä
          Miten "ilmaiseksi" muutetaan rahaksi?
          Sosiaalinen media on keino asiakassuhteiden rakentamiseen, mutta sen lisäksi tarvitaan tuote. Onko yhteisen tuotteemme nimi BUNDLATORI?
           
        3. Kuukausipalvelu
          Muistan tarinan röntgenlaitteen myymisestä Hyksiin. Tarjouksen tekijänä suomenruotsalainen. Röntgenin proffa soitti ja totesi, että tarjouksessanne "kuukautishuolto" (månadsservice) kiinnosti röntgenhoitajia, mutta "jalankatkaisijaa" (fotavbrytare) emme tule hankkimaan.
           
        4. Torikauppiaita
          Ryhdytään torikauppiaiksi. Lähdetään liikkeelle tästä. Helppoheikkejä tarvitaan, kun tehtaat pukkaavat kamaa, jolle pitäisi löytää markkinarakoja – eli maksavia asiakkaita – eri puolilta maailmaa.

        Tulkaa Bundlatorille ostoksille! Nyt sitä saa kaikilla herkuilla. Optiona hyviä tarinoita kaupan päälle. Bundlatroi on vaihtoehto turhuuksien markkinoille. Hullut päivät ennen joulua.

         

        PS: Meidän on luotava asiakasrekisteri: kelle myydään, mitä myydään, hinta, toimitusaika, ei se sen kummempaa ole. Mitä lukee Bundlatorin hintalapussa?

         

         

      2. Torikauppa

        Meillä on tämä taloussivusto ja tälle sopisi bundlata talousalan ulkomaisia tuotteita. Meidän tehtävä olisi tehdä noista ulkomaisista tuotteista myyntikelpoisia täällä Suomessa:

        • tehdä kilenkäännös
        • toimia kotimaisena takuumiehenä tuotteelle (sellaisena johon huonon tuotteen voi palauttaa ja joka on paikallisesti vastuussa tuotteen laadusta)

         

        Mitä sellaiset talousalan tuotteet voisivat olla?

        • voisimmeko toimia kielenkääntäjänä joka myisi edelleen maksullista viikkokirjettä (mutta suomennettuna versiona)?
        • voisimmeko myydä sijoittamisaiheista rihkamaa (T-paitoja, ….)?
        • voisimmeko markkinoida rahastoja ja tarjota tietoa näistä rahastoista (ja saada rahastonhoitajalta provikkaa kun asiakkaat ostavat näitä tuotteita)?

         

        Meillä on muuten edelleen harrastelijamainen saitti http://www.piksu.com, jossa on kävijöitä ihmeekseni enemmän kun piksu taloussaitilla. Sen saitin horoskooppitekstit on ihan cool – niiden varaan vois ehkä rakentaa jotain. Voisiko tästä tehdä salonkikelpoisen niin että sen kautta kannattaisi alkaa myydä???

        Muttta kaiken kaikkiaan me tarviimme tähän hommaan mukaan innostuneen porukan josta löytyy monenlaista tietotaitoa.

         

         

         

      3. Bund-laturi Bundlaa Business-tuotteita

        Torikauppias olisi komea nimike. Käyntikortissa lukisi jokaisen osalta Torikauppisa…

        Ehdotat konkreettisia asioita. Alan heti kelata, millaisia tuotteita ja valmistajia voisimme ottaa tämän piiriin?

        Pitäisikö meidän oikeesti perustaa nettikauppa sitä varten? Onko ajatuksia sopivasta alustasta? Onko valmiina?

        Vai teemmekö kauppaa blogien yms. avulla?

        Tarvitaanko erillinen TORI-alue, jossa olisi tuotteita kuvineen, hintoineen ja tilausehtoineen tarjolla?

        Voisimme kehittää standardoidun tuotekortin, jossa ydinasiat olisivat toistuvasti tietyn tyylin mukaisesti esillä.

        Tällaisia mietteitä kirjoituksesi herätti.

         

      4. Nettikauppaohjelmisto

        Tämä nettikauppaohjelmisto olisi tarjolla tänne meidän piksuun:

        http://drupal.org/project/ubercart

        En ole varma miten iso työ on sen saaminen toimintaan – vaikutti aika isolta työltä – mutta jos me oikeesti aletaan myydä jotain niin sitten se työ on kyllä vähäinen suhteessa hyötyyn.

        Linkin osoittaman sivun alalaidassa on esimerkkejä nettikaupoista jotka on toteutettu tämän ohjelmiston avulla.

      5. Lisää ansaintalogiikkaa

        Seuraavassa muutamia muita palveluita esimerkiksi mainosvetoiseen ansaintalogiikkaan:

        1. Rakennetaan mainoshubi jonka kautta blogaajat ja pienet saitit saavat mainoksia (googlelle Adsense:n paikallinen kilpailija)
        2. Keskustelufoorumi jossa keskustellaan äänitteillä (aiheet ja vastaukset puhutaan mikrofoniin)
        3. Keskustelufoofumi jossa kommunikoidaan videonauhoitteilla
        4. Kolmiulotteinen keskustelufoorumi tai blogipalvelu; kolmiulotteisen browserin ja sovelluskehittimen saa ladata netistä
        5. Lokaatioon sidottu chat tai treffipalvelu jossa lähekkäin fyysisesti olevat näkevät toisensa selvemmin. Voisimme myydä GPS USB mokkulaa lisälaitteena.
        6. ….

        Näitä on vaikka kuinka paljon – ratkaisevaa on se että joku uskoo ja alkaa toimia ja toteuttaa.

        Idea ei ole paljon arvoinen ennen kuin sitä toteuttaa sitoutunut ryhmä henkilöitä joka haluaa tehdä yhdessä menestystä.

Comments are closed.

Related Posts