Suomalaisia menestysbrändejä

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia