Suomalaisia menestysbrändejä

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Related Posts

Lajittelematon Sijoittaminen

Kullan hinta on kautta historian mitannut epävarmuutta ja huolta tulevasta

Kullan hinta on aina ollut korkealla silloin kun maailmassa on paljon epävarmuutta, mutta inflaatiosuojaksi kultaharkoista ei ole.

Kullan inflaatiokorjattu markkinahinta on ollut korkealla silloin kun on

Yhteiskunta

Työttömyyden ytimeen on yksinkertainen syy: palkanmuodostuksen kankeus

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhä useampi suomalainen haluaa töihin, mutta työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla ja monet päätyvät työttömiksi.

Markkinatalous toimisi niin, että työtä tarjotaan hieman alemmilla

Lajittelematon

Nordea, leveäharteinen kilpikonna

Nordea on etenkin viime vuosina saanut liiketoimintansa kuntoon, siivonnut riskit ja rakentanut tuloksenteosta ennustettavaa. 2025 tilinpäätös vahvistaa tarinan – mutta samalla paljastaa ristivedon yhtiön suorittamisen ja osakkeen ostoriehan