Valtionpäämies toisensa jälkeen kehoittaa kansaansa ostaamann kotimaisia osakkeita, viimeksi Obama. Joku voi kutsua minua epäisänmaalliseksi, mutta kehtaan silti kysyä: Miksi? On aina helppoa olla solidaarinen jonkun muun henkilön teoreettisillä rahoilla.
DI:n sivuilla kirjoittaa analyytikko Peter Malmqvist ruotsin kruunun heikkoudesta. Selvästikin Ruotsi on nykyään osa itä-eurooppaa. Vertaillaanpa miten euron kurssi on muuttunut suhteessa eri valuuttoihin vuoden 2008 tammikuusta: Venäjän rupla:+30% Puolan
Ylen uutisten mukaan 2008 viimeisellä neljänneksellä yli 10000 uutta henkilöä avasi arvo-osuustilin. Tämä on melkoinen trendimurros, koska suora osakesäästäminen on ollut vastatuulessa jo kauan. Tämä on hauska uutinen, koska jo
Ranska on aikaisemminkin kunnostautunut euroopan protektionistisimpana maana. Kukaan siis tuskin yllättyi kuullessaan uutisen Ranskan hallituksen asettamista ehdoista autoteollisuuden tukipaketille. Sen lisäksi että työntekijöille ei saisi antaa potkuja pitäisi myös suosia
Viime aikoina on kirjoitettu melko paljon ahneudesta, etiikasta ja markkinasäännöstelystä. Minusta Reutersin kolumnisti James Saft ilmaisi asian hyvin blogissaan: Regulation means less leverage, less socialization of risk and privitisation of
No niin, odotinkin koska jenkeistä alkaa kuullua isänmaallista "osta kotimaista" juttua. CNN:n mukaan Obaman 816 Miljardin $ elvytyspaketissa on joissakin kohdin kotimaista teollisuutta tukevia ehtoja. Rakennushankkeissa pitää käyttää kotimaista terästä
Erilaiset talouskirjoittajat ovat kertoneet meille että vapaiden markkinoiden puolestapuhujan Milton Friedmanin opit ovat kuolleet. Sensijaan suosiossa on nyt John Maynard Keynes. Minusta tuntuu että herrojen suosiot seuraavat jokseenkin tarkkaan suhdannekäyriä.
