Baltic Dry Index
Indekseissä kuten kaikissa muissakin asioissa kannattaa olla hieman enemmän kuin tarkkana. Yksi tällainen paljon seurattu indeksi, minkä kanssa on syytä olla tarkkana on Baltic Dry Index. Se mittaa kuivarahdin hintaa ja sen ajatuksena on ennakoida talouden aktiviteettia. Johan Dow-teorian mukaan seurataan rahtiliikennettä ja monet muut seuraavat taas lentorahdissa tapahtuvia muutoksia. Me seuraamme nyt laivarahdin hintoja.
Indeksi on romahtanut muutamassa kuukaudessa 2000 pisteen tasolta vähän yli 700 pisteen tasolle. Jos ajattelemme enemmän indeksiä, niin sillä on sisään rakennettu korkea volatiliteetti. Jos rautamalmiin tarvitaan 10 laivan kapasiteetti ja laivoja on vain 9 kappaletta, niin kapasiteettia on lähes mahdotonta nopeasti kasvattaa, joten pieni kysynnän muutos menee hintoihin. Toisin päin asia nähdään kun kapasiteettia kasvatetaan 11 laivaan ja tarvetta on vain 10 laivan kuormaan, niin hinnat romahtavat. Liikkeet indeksissä ovat huomattavasti dramaattisempia kuin talouden aktiviteetissa.
Nyt piirsin tuon indeksin arvoja vuodesta 1985 asti ja huomaamme raaka-ainekuplan syntymisen (laivapulan) ja ylipäätään indeksin volatiliteetin kasvun. Kuvaan on piirretty Baltic Dry indeksi (mustalla) ja Saksan pörssi-indeksi (punaisella). Indeksi on nyt melko lailla historiallisesti normaalilla tasolla. Laivojen määriähän on kasvatettu viime vuosina kuten olemme Wärtsilän tilauskirjoista voineet lukea. Mielestäni indeksi on huono lähinnä sen sisäänrakennetun korkean volatiliteetin vuoksi. Tällekään indeksille ei kauheasti kannata laittaa painoa sen pörssin tai talouden ennustekyvylle. Toinen harhaan johtava on VIX-indeksi. Indeksi kuvastaa ihmisten haluja suojata positioitansa ei niinkään sen volatiliteetin ennustekykyä.
Vaan miten Baltic kertoo tarinansa
60-luvulla Baltic merkitsi meille K-kaupungin lukiolaisille laivoja, jotka seilasivat kotikaupungin Englannin välillä. Laivat taisivat olla nimeltään mm. "Baltic Express", "Baltic Sprite" ja "Baltic Viking". Miksi laivat olivat ikimuistoisa, sen tietää satamakaupungin kasvatit.
Mutta palataan tuohon tylsempään Baltic Dry Indexiin (BDI).
Osakemaailma on täynnä kummallisuuksia ja väärin hinnoiteltuja tuotteita. Enimmäkseen osakkeet ovat joko yli- tai alihinnoiteltuja ja niitä heiluttelevat milloin mikäkin tekijät. Tästä syystä erilaisten ennustavien indeksien, kuten BDI:n vallitseva taso ei oikeastaan kerro mitään tulevista kursseista – ainakaan lyhyellä, kuukausien tai vuoden tähtäimellä.
Mutta se mistä voi yrittää arvioida kurssimuutoksia on noissa indekseissä tapahtuvat muutokset. Useissa ehdotetuissa indekseissä kuten VIX:issä kurssimuutos ja indeksimuutos ovat samanaikaisia, joten mihinkään ennakointiin ei pysty.
Toisin on tämän BDI:n muutokset, mm. tuon julkaisun Alizadeh, Amir H. and Muradoglu, Yaz Gulnur, Stock Market Returns and Shipping Freight Market Information: Yet Another Puzzle! (July 4, 2011) mukaan.
Siinä on käytetty selittävänä muuttujana BDI muutosta ja selitettävänä mm. koko joukkoa osakeindeksejä. Ja niiden välille on saatu tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kun aikaeroa on kuukausi.
Julkaisun yhteenveto kertoo:
We document a new variable, shipping freight rates, which can predict stock returns. We show that information on shipping freight rates can be used to predict movements in the US stock market and worldwide. Shipping freight rates predict not only the broad market index but also prices of small and medium firms and stock market prices in different sectors. The predictability of stock market returns is both statistically and economically significant. It is possible to earn up to 20% in some industries and up to almost 8% by investing in broad market indexes using simple long‐short trading strategies based on innovations in freight rates.
Baltic
Itselläni Balticista tulee mieleen alkoholijuoma ja kauniit naiset, mutta entä raha?
Yllä olevaan kuvaan piirsin x-akselille edellisen kuukauden BDI:n kuukausimuutoksen ja y-akselille S&P 500 indeksin seuraavan kuukauden muutoksen (1985-2011). BDI:n ennustevoima näyttäisi olevan kyseenalainen tai ainakin hyvin lähellä nollaa. Markkinoilta on äärettömän vaikea löytää hyviä indikaattoreita, sellaisia mitkä oikeasti ennustavat markkinaliikkeitä. Sehän olisi tie vääjäämättömään vaurauteen. Sharpen luku mittaa tuoton vaihtelua (keskihajontaa) ylituottoon. Mikäli ylituotto on yli yhden systeemillä mikä tuottaa yli yhden kaupan kuukaudessa on hyvä, yli kaksi on loistava. Mutta koska testimme ovat aina huonoja ja sisältävät lähes poikkeuksetta jonkin verran curve fittingiä haluamme päästä yli kahteen. Hyvä tuotto on seurausta useasti hyvästä onnesta, mutta ei aina.
Ei voi kuin ihmetellä ja ihailla
palstakirjoittajien intoa tehdä omia laskelmia sen sijaan että lukisi mitä muut ovat laskeneet valmiiksi. Tässä tapauksessa Alizadeh et al on laskenut tuon korrelaation ja saman tien testannut se tilastollisesti merkitseväksi. Tosin laskenta-aika alkaa vuodesta 1989 koska sitä ennen BDI:ssä tapahtui merkittäviä muutoksia.
Alizadeh kavereineen on myös testannut miten öljyn hinta vaikuttaa asiaan, ja osakkeiden tuoton muutoksen sekä näiden volatiliteetin vaikutusta.
Toki omilla laskelmilla on arvonsa ja erityisen arvokasta olisi, jos voisi tarvittaessa testata ko. ilmiötä kotoisessa OMXH ympäristössä.
Mutta omana päätelmänä BDI:stä. Korrelaatio on olemassa, arvattavasti niin heikkona ettei yksin sen avulla voi osakemarkkinoilta saada tuottoa ainakaan yksityishenkilön kulujen jälkeen. Mutta kyllä BDI:llä on ennakointiarvoa osakemarkkinoiden suunnasta yhdistettynä joko muuhun makroaineistoon tai ottamalla huomioon mistä rahdeista indeksi kertoo.