Blogit, tiedonvälityksen kruununjalokiviä
Blogit ovat toivomme jotta saisimme vapaan tiedonvälityksen. Oikeudenkäyttöämme ei lehdistö seuraa, eihän meillä ole edes oikeusjournalisteja ainoastaan muutama rikosreportteri. Se on eri asia, he seuraavat murhia, kavalluksia ja verta ei oikeudenkäyttöä. Miten korkeimman oikeuden jäsenet voivat istua välimiehinä ja tienata niistä tehtävistä jopa enemmän kuin päätyöstään? Välimiestehtävät ovat salaisia, niistä ei edes saa julkisesti tietoa. Kuinka tiedämme onko jokin välimiehenä toiminut oikeusneuvos todellisuudessa vaarantanut puolueellisuutensa. Oikeusneuvos Mikko Tulokas on esimerkkinä tällainen merkillisen paljon merkillisiä lausuntoja antaneesta henkilöstä joka on myös saanut merkillisen paljon välimiespalkkioita.
Eläkeyhtiöiden mielenkiintoisia kytkentöjä on tutkinut ansiokkaimmin Olli Pusa. Sanoman toimitusjohtaja Syrjänen on ollut Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja ja Varman hallituksen puheenjohtaja on taas Sanoman hallituksen puheenjohtaja. Alma Median toimari Telanne on taas Varman hallituksen jäsen ja hän on Talentumin hallituksen puheenjohtaja jne.
Jos tutkittaisiin tarkemmin miksi joku haluaa joitakin yksityisiä eläkerahoja täysin vastoin liiketaloudellisia periaatteita, pääsisimme varmaankin epämääräisyyden maahan jota Suomeksi kutsutaan. Blogit ovat tässä tärkeässä asemassa, niitä ei voi vaientaa kovinkaan helposti.
Mikäli blogi–kirjoittajat olisivat hakemassa jotain asemaa tai olisivat palkkasuhteessa johonkin, he hyvin nopeasti ajautuisivat systeemin kannattajiksi. He olisivat maksajasta riippuvaisia tai vähintään omasta urakehityksestä kiinnostuneita. Nämä blogit ovat muuttaneet jo nyt lehdistöämme, ne joutuvat ottamaan netti ja some kirjoittelun huomioon. ’Vapaa’ lehdistö ajautuu naurettavaan valoon jos kaikki tietävät heidän kytkentänsä ja sitten tekstissä nähdään kytkennän tulokset. Tiedonvälitys on nyt parempaa kuin koskaan, mutta se parantuminen on syntynyt vapaiden blogien ansioista. ”Vapaa” lehdistö on kaikin keinoin pyrkinyt sitä estää. Vielä kun joku rohkea viitsisi alkaa tutkimaan pankkien ja finanssipiirien (myös eläkeyhtiöiden) kytkentöjä oikeuslaitokseemme sekä lainsäätäjiin saisimme paljon uutta tietoa miksi valtiovaltamme toimii niin epäoikeudenmukaisesti kuin se toimii. Miksiköhän esimerkiksi Mauno Koivisto antoi pankkikriisin aikaan voimakasta poliittista ohjausta oikeustuomareillemme ja monien mielestä tuo "ohjaus" on myös on näkynyt tuomioissa?
Olen tyytyväinen oikeuslaitoksen toimintaan
Olen samaa mieltä. Journalismi tutkii liian vähän hyviä hallintotapoja ja muita tärkeitä juridiikkaan liittyviä asioita.
Minä olen ollut tyytyväinen oikeuslaitoksen ja erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden toimintaan.
Ne kaksi tapausta, joissa olen tämän lehden palstalla kirjoittanut tyylillä "Tässä ja tässä asiassa on rikottu lakia tästä ja tästä syystä ja tämän ja tämän korkeimpaan poliittiseen johtoon kuuluvan päättäjän toimesta." ovat päässeet käsittelyyn. Toinen olisi varmaan päätynyt käsittelyyn muutenkin, mutta toinen olisi kenties vaiettu.
Tavoitteena on näiden tapausten kautta rakentaa keskinäistä luottamusta. On varmaan hyvä, että puutumme lähinnä sellaisiin asioihin, joilla on merkitystä laajoille kansalaispiireille ja jotka tapaukset toimivat esimerkkinä siitä mikä on hyvää toimintaa ja minkä yhteiskunta tuomitsee.
En tunne noiden mainitsemiesi välimiesten kytköksiä ja en osaa oikein sanoa ovatko välimiehet osa oikeuslaitosta vaiko vain viisaaksi tunnettuja sovittelijoita joiden kantaa osapuolet sitoutuvat noudattamaan. Riippuu varmaan tilanteesta. Mutta kyllä välimiesten kytköksistä ja heidän kohtuuttomiksi katsotuista palkkioistaan on ollut kaikenlaista puhetta niin kauan kuin muistan.
Silti sovittelevat välimiehet voisivat olla kätevä vaihtoehto raskaammalle oikeusistuinprosessille. Monet ihan tavallisten ihmisten riidat menevät turhaan oikeuteen kun yhtä hyvään tulokseen olisi päästy, jos sovitteleva lakimies olisi keskustellut kummankin osapuolen kanssa opastaen siinä, mitä laki sanoo, ja miten voisi päästä sovinnolliseen järkevään yhteiseen lopputulokseen.
Kai
Välimiehet,
Välimiesmenettely on oikein hyvä tapa toimia joissakin tapauksessa. Mutta onko oikein, että valtakunnan korkeimmat tuomarit toimivat välimiehenä ja saavat niistä korvauksena jopa enemmän rahaa kuin päätoimestaan? Miksihän monet haluavat juuri istuvan tuomarin, vaikka korkeimmasta oikeudesta välimieheksi? Sen tiedämme, että esimerkiksi Tulokas tekee paljon näitä välimiesjuttuja, mutta emme tiedä missä ja minkä yritysten juttuja hän ajaa. Kumpi on sivutoimi jos sivutoimesta maksetaan kolminkertainen palkka suhteessa päätoimeen? Emme voi arvioida hänen puolueettomuuttaan. Tuntuu ylipäätään kummalta että korkea tuomari saa tehdä tuomitsemishommia viraabelihommina.
Esimerkiksi Finnairissa toiminut Pekka Timonen on hoitanut näitä salaisia välimiesjuttuja. Palkkiot näistä ovat helposti suuremmat kuin itse päätyön palkka. Ongelma on se vaikuttaako tämä ko. herran päätoimen viran hoitoon valtion omistusten hallinnointiin. Minkä vuoksi juuri tämä Timonen on haluttu hommiin? Luvan ko. tehtäviin on ilmeisesti myöntänyt valtioneuvoston virkamiesjohto, eli luultavasti Timosen kaveri. Asiasta emme tosiaan tiedä mitään koska se on salaista, mutta riski että homma olisi moraalisesti arveluttavaa on erittäin suuri tai ainakin se on vienyt hänen aikaansa muulta työltä.
Suomnen oikeusjärjestelmässä on todella paljon mätää. Sen näkee esim. EIT:n tuomioista joita on alkanut tulla pikkuhiljaa. Pahimmat on vielä paljastumatta, toivottavasti joku valtioleaks tulee ja paljastaa jonkun kunnon kuprun. Tarkoitan oikein systeemitason kupruja en yksittäistä rikosta.
Oikeudenkäyntien kummallisuudet eivät ole nousseet Suomessa sellaiseen keskusteluun, että se asettaisi painetta oikeudenkäynnin (välimies) tai Poliisin toiminnan järkiperäistämiseen. Ehkä joskus sekin aika tulee tai voimmehan aina ajatella, että asiat on hyvin kun jossakin on vielä huommin. Hallinto-oikeudet ovat kanssa hieman kummallisia tapauksia kun lähtökohtaisesti virkamies on aina oikeassa koska hän on virkamies (virkavastuu). Ei ole ihme, että ei ole paljon virkamiehiä tuomittu. Toisaalta voisi kuvitella, että virkamiehen pitäisi olla alamaiseensa nähden aina väärässä jos ei muuta pystytä todistamaan. Virkamiehen toimessa voisi olla ns. isännän vastuu aivan kuten on työnantajilla.
Olli Pusasta
Mielestäni Pusan kirja Renkien kaappaus on mielenkiintoista luettavaa. Ja kun yllä olevassa kirjoituksessa mainitaan myös ns. perinteinen media, on syytä katsoa, miten pilkallisen kirja-arvostelun TE julkaisi.http://www.talouselama.fi/kirjat/tyoelakerahat+kaapattu+jalleen/a2031302 Osuikohan Pusa enemmän oikeaan kuin mitä toimittajat olivat kapakissa siihen mennessä keksineet?
T. Juha Vahe