Eduskunta on joukko ymmärtämättömiä silloin kun pitäisi päättää elvytyksen määrästä tai budjettiraamista

Yhteiskunta

Kansantaloutta lukeneet tietävät, että olemassa kaksi erilaista käsitystä rahasta, yksilön ja kansantalouden.

Yksilölle lisää rahaa tarkoittaa lisää toimintamahdollisuuksia

Yksilön käsityksen mukaan raha tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia toimia, enemmän vapautta ja enemmän ympäristön arvostusta. Lisää rahaa on lisää hyvää.

Kansantaloudelle lisä raha tarkoittaa inflaatiota

Kansantaloudessa raha on vain suhteessa hyödykkeisiin ja palveluihin ja ihmisten taloudelliseen toimeliaisuuteen. Jos yhteiskuntaan työntää lisää rahaa niin hyödykkeet ja palvelut ja taloudellinen toimeliaisuus ei kokonaisuudessaan lisäänny, vain niiden arvo muuttuu.  Jos valtio tai EU työntää lisää velkarahaa yhteiskuntaan, niin palkat, eläkkeet ja erilaiset muut hyvinvointikorvaukset nousevat saman verran. Yhteiskuntaan työnnetty raha kyllä suuntaa toimeliaisuutta valtion tai EU:n päämääriin, mutta se tapahtuu muiden kustannuksella. Jos valtio osaa käyttää rahaa paremmin ja tuottavammin kuin kansalaiset tai yrittäjät, niin silloin elvytys tuottaa hyvää ja jos taas yrittäjät olisivat olleet parempia tekemään tuottavia investointeja niin silloin elvytys vahingoittaa kansaa.

Eduskunta ei ymmärrä rahan kansantaloudellista merkitystä

Kaikki olisi hyvin jos yhteiskunnan korkeimman päättävän elimen, eduskunnan, tasolla ymmärrettäisiin kansantalouden käsitys rahasta, mutta kun ei ymmärretä. Valtionvarainministeriön, Suomen pankin, TEM:n ja monen muun laitoksen virkamiehet ja ekonomistit kyllä ymärtävät, mutta eduskunta ei. Eduskunta ja sen itselleen asettama hallitus edustavat kansaa ja kansa on tässä suhteessa tyhmää. Kansa ei ole sisäistänyt kansantalouden perusteita. Kansaa johtaa joukko populisteja, joilla ei yleensä itselläänkään ole ymmärrystä eikä ainakaan tahtoa johtaa kansakuntaa oikeaan viisauteen.

Demokratia kompastuu kun pitäisi tehdä ymmärtämystä vaativia päätöksiä

Demokratia kompastuu vaikeissa, ymmärrystä ja opintoja vaativissa päätöksissä. Hölmöjen, väärien käsitysten vaikutusvalta on demokratiaan sisään valettu heikkous.  Demokratia on yhtä hyvä kuin kansan ymmärrys – aivan kuten Niccolo Machiavelli jo kuusisataa vuotta sitten opetti. Taisipa Platon peräänkuuluttaa demokraattisen äänioikeuden rajaamista vain akateemisen (Academeiassa opiskelleille) koulutuksen saaneille.  Tämä rahan käsitteeseen liittyvä problematiikka on eräs niistä asioista joissa demokratia kompastuu.

Demokratiaa on aikojen saatossa korjattu ja paikattu onnistuneesti

Demokratiaa on aikojen saatossa korjattu. Rooman tasavallan aikana tuomiovalta siiryi vähitellen kansankokouksilta lakia puolueettomasti tulkitseville virkamiehille. 1900 luvulla siirrettiin Suomessa ja monessa muussa maassa korkotason määrääminen pois eduskunnalta riippumattomalle Suomen pankille ja nyt se on siirretty niinkin etäälle kuin Euroopan keskuspankille. Demokraattista päätöksentekoa on pala palalta, tarpeen mukaan, siirretty virkamiesten haltuun. Ja useimmiten onnistuneesti.

Valtion suvereniteettia budjettiraameista ja elvytyksen määrästä ollaan siirtämässä euroopan keskuspankille

Euroalueella on käynnissä on muutos, jossa valtioiden budjettiraameista päättämistä ollaan siirtämässä Euroopan keskuspankille. Keskuspankki lainaa rahaa auliisti valtioille. Velkoja on kaikkina aikoina loppujen lopuksi ottanut holtittomat velkaantuneet otteeseensa ja määrännyt kaapin paikan ja velkaantumisen raamit. Keskuspankki saattaa olla hyvä isäntä budjetti- ja elvytys- raami tyyppisille päätöksille. Siellä ymmärrettään kansantaloudellinen rahan merkitys ja siellä on myös  ymmärrystä elvytyksen kansantaloudellisista kokonaisvaikutuksista. Siellä päättävät korkeasti koulutetut virkamiehet eikä populistisilla puheilla lämmitetty kansa. Muutos voi olla suomen kansan parhaaksi. Tulee sääliksi suomen valtiota. Valtiolle olisi toivonut parempaa kohtaloa. Mutta ei sille mitään mahda. Holtittomat on aikaa myöden otettava holhoukseen.

 

Kuvan lähde: Kirjavinkit / Suomen lastensadut

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com