”EKP:n” yrityslainaostoista

Rahoitusolojen lisäkeventäminen korkoja muuttamalla ei enää toimi kovin hyvin. Eurojärjestelmä on siksi turvautunut ”epätavanomaisiin” keinoihin kuten suoriin arvopaperiostoihin. EKPn ja Suomen Pankin sivuilla annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa näistä arvopaperiostoista. Arvopapereiden osto-ohjelman osana ostetaan mm. yritysten lainapapereita. Löysin twitteristä siistin UBS/Credit Suissen koosteen osto-ohjelman osana ostetuista yrityslainoista

CSPP/Suomi

Pari havaintoa:
1) Listalla olevia tunnettuja Suomalaisia yrityksiä ovat mm. Citycon, Sampo ja Elisa. On perusteltua sanoa, että EKP ja Suomen Pankki ”luottavat” näihin yrityksiin.
2) Listalla on yhteensä 810 yrityslainaa. Eniten on tehty puolen miljardin euron kokoisia ostoja. Keskimääräinen osto on 708M€.

CSPP sijoitusten jakauma

Ylläolevasta kuvasta näkyy, että rahan mättäminen on voimallista. Toivottavasti tässä ei päde se, että ”rapatessa roiskuu”. Keskuspankin yritysanalyysikapasiteetti on toki suurempi kuin yksittäisen piensijoittajan. Väitän kuitenkin, että muut sijoittajat kollektiivisesti pystyvät tekemään laadukkaampaa yritysanalyysiä kuin keskuspankki. Siksi olisi lopulta kansalaisten etu, että julkiset toimijat mukaanlukien keskuspankki vetäytyisivät arvopaperimarkkinoilta sivummalle. Näkemystä ottaessaan keskuspankki on mukana valitsemassa voittajia ja voi siten häiritä markkinoiden toimintaa. Tämä voi lopulta koitua normaalin yritystoiminnan tappioksi. Lisäksi keskuspankin poikkeukselliset toimet laiskistavat poliitikkoja: poliitikot odottavat keskuspankin tukea jokaiseen vaivaan ja lykkäävät tarpeellisia uudistuksia. Paine järkevän talouspolitiikan tekemiseen lisääntyy kun keskuspankki palaa perinteisiin rahapolitiikan keinoihin. Näihin kysymyksiin saadaan ehkä lisävalaistusta kun EKP pääjohtaja Mario Draghi valottaa rahapolitiikkaa Brysselissä Euroopan Parlamentissa tänään klo16 Suomen aikaa.

3 thoughts on “”EKP:n” yrityslainaostoista

  1. Iso kysymys on …

    Hyvä teksti.

    Kuitenkin isoin kysymys taustalla lienee miten keskiluokan katoaminen voidaan estää & stabiloida ihmisten usko toimeentuloonsa EUssa?

    Nythän on nähty äärioikeiston nousu, Brexit & viimeksi Trump missä jokainen tulos kertoo suuresta kapinasta ”eliittiä” kohtaa. Käsittääkseni koko rahan printtauksen päätavoite oli/on yrittää saada kasvu & työpaikat turvattua edes jotenkin.

    Samaa mieltä tuosta laiskistavasta vaikutuksesta: noihin korporaatioihin rahan pumppaus tn vain johtaa bonusten lisäyksiin tietylle ryhmälle organisaatioissa enimmäkseen, josta se ei palaa kulutukseen / menee paperimarkkinoille. Nollasummatulos innovoinnille & uusille työpaikoille.

    Sitä seuraavaa exit:ä taas odetellessa …

     

  2. Kunnon inflaatio antaisi hyvää tekevää raippaa kerskarikkaille

    Inflaatio näytti olevan EU alueella 1,8% ja nousussa.

    Kunnon 3% inflaatio löisi luun kurkkuun niille rahan mättäjille ja pakottaisi korkojen nousuun. Tekis hyvää markkinoille jos niitä nyt mätkästäisiin muutaman prosentin korkotasolla ja terveellä inflaatiolla. Sillä ruoskittais ylivelkaantuneita ja kerskarikkaita publikaaneja ja opetettais ettei raha ole ilmaista. Sen eteen on tehtävä työtä. devil

  3. raippa vai antiraippa

    Ainakin ennenvanhaan puhuttiin, että inflaatio on velalliselle hyväksi kun velat sulaa inflaatioon. Eikö nuo kerskarikkaat ylivelkaantuneet publikaanit siis päinvastoin hyötyisi inflaatiosta? Vai onko tämäkin asia nykyisin ”ylösalaisin”?

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com