Eläkejärjestelmän vaje voidaan korjata suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla
Miksi yhteiskunta ylläpitää eriarvoisuutta vielä vanhustenkin joukossa maksamalla joillekin suuria eläkkeitä? Eikö riitä, että yhteiskunta tarjoaa hyvän perustoimeentulon? Miksi yhteiskunta maksaa monille ikääntyneille suurempaa eläkettä kuin ahkerat työntekijät saavat palkkaa. Vanhemmat ihmiset ovat jo hankkineet elämänsä aikana asunnon, heidän menonsa ovat nuoria perheitä pienemmät. Noin 2200€/kk pitäisi sellaisessa tilanteessa riittää kohtuulliseen elämään ja sekin on enemmän kuin monen työssäkäyvän palkkataso. Palkka on monelle työssä käyvälle tärkeä asia, mutta ikääntyvien keskuudessa muut arvot, terveys ja ihmissuhteet, nousevat tärkeydessä ylitse muiden. Terveyden ja ikuisen elämän moni ikääntyvä haluaisi, mutta niitä ei rahalla saa. 
Olisiko työtä tekevien eläkemaksutaakkaa mahdollista helpottaa, jos suurimpia eläkkeitä hieman leikattaisiin? Oheisesta kaaviosta näemme Kela:n ilmoittamat kokonaiseläkkeet ja saajien lukumäärät kussakin ryhmässä. Alle 2000€/kk eläkkeitä saavien oikeuksia ei voi leikkata. Se ei ole kohtuullista. Mutta noin 150'000 henkilön eläke ylittää 2200€/kk. Heidän etuuksiinsa pitäisi hieman kajota. Eläkemaksujen kokonaismäärä pienenisi noin 2%, mikäli näitä suurehkoja eläkkeitä leikattaisiin joustavasti 10%. Paljon ei siis ole saatavissa aikaan, vaikka suurista eläkkeistä leikkaamalla saadaankin aikaan suurta säästöä. Suurista summista leikkaamalla tulee nimittäin suurimmat säästöt. Saavutettava säästö on samaa suuruusluokkaa, joka nyt suunnitellaan saatavan aikaan eläkeiän nostoilla. Ei ihan vähäpätöinen seikka.
Eläkkeiden koot ja saajien lukumäärät kussakin kokoryhmässä (Lähde: Kela)
Voisiko tämän tapainen pieni säätö tuoda helpotusta myös valtiontalouden kestävyysvajeeseen? No eipä sentään. Eläkejärjestelmän kestävyysvaje näyttäisi olevan korjattavissa tämän tapaisin pienin parannuksin, mutta julkisen vallan käyttö on kuitenkin ihan eri luokassa.
Valtio on viimeisten vuosien aikana ottanut uutta velkaa noin 7Mrd€/v. Tänä vuonna syntyvät lapset tienaavat elämänsä aikana yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa kukin. Pienen laskutoimituksen jälkeen huomaa, että julkinen sektori käyttää joka vuosi 5'000 syntyvän lapsen koko elämän ansiot etukäteen. Tuo 5'000 lasta on noin 7% kaikista lapsista, jotka tänä vuonna Suomessa syntyvät. Tämän kokoista johtajuusongelmaa ei hoideta pienillä viilauksilla.
Suomen hallitus (Lähde: Valtioneuvosto)
Nykyisessä TyEL:ssä kertymät ovat henkilökohtaisia
Tuo korkeimpien eläkkeiden leikkaaminen olisi onnistunut varmaan helpommin vuoteen 2004 saakka kun aiemmassa TEL-järjestelmässä eläkkeen taso määräytyi viiden viimeisen työssäolovuoden perusteella eikä koko työuran voitu katsoa vaikuttavan eläkkeeseen. Vuodesta 2005 alkaen jokaisella on henkilökohtainen TyEL-järjestelmä eläkekertymä jossa ensimmäinen ja viimeinen euro ovat periaatteellisesti samanarvoisia. Jos korkeimpia eläkkeitä halutaan rajoittaa, rajoitus pitää aloittaa kertymäfunktiosta. Ei kai sitäkään voi pitää oikeudenmukaisena että eläkemaksusta tulisi uusi progressiivisen verotuksen lisäkomponentti?
Jos korkeimpia eläkkeitä leikattaisiin, Suomessakin yleistyisivät sellaiset vapaaehtoiset eläkevakuutukset, jotka nyt ovat yleisiä niissä maissa, joissa tällainen eläkekatto on olemassa. Esimerkiksi Ruotsissa työnantajat maksavat lisäeläkkeitä paljon enemmän kuin Suomessa. Hyväpalkkaisilla aloilla saattaa käytännössä kaikilla olla tällainen lisäeläke. Moninkertaiset eläkejärjestelmät tuskin ovat kansantalouden kannalta tehokkaampia kuin nykyinen TyEL-järkjestelmämme? Ruotsissa palkkojen sivukulut työnantajille ovat korkeammissa palkkaluokissa tyypillisesti paljon korkeampia kuin Suomessa.
Eläkejärjestelmämme vika on TEL-järjestelmän alkuvaiheen liian alhaiset kertoimet. Formula-termein olimme äärettömän optimistisia talouskasvun suhteen. Tuo viiden viimeisen vuoden periaatekin osoittaa sen.
YEL-järjestelmässä eläkekatto on. Se ei käytännössä haittaa yrittäjiä, sillä aika moni katsoo pystyvänsä itse säästämään eläkettä sijoittamalla tehokkaammin kuin mitä eläkeyhtiöt sen tekisivät.
Mikähän olisi lopputulos, jos niille, joiden henkilökohtainen TyEL-eläkkeen kertymä nousisi jonain vuonna jonkin tietyn rajan yli (esim. 2200 euroa/kk vuonna 2013), annettaisiin oikeus itse joko kuluttaa tai sijoittaa loput TyEL-maksunsa (sekä työnantajan maksama osa että työntekijän omalla vastuulla oleva osa) seuraavasta vuodesta alkaen itse haluamallaan tavalla? Silloin pitkään hyvillä palkoilla töitä tehneet voisivat uransa lopussa laittaa kunnolla ranttaliksi. Järjestelmästä heille ei maksettaisi kuin kohtuullista eläkettä joka olisi kertynyt täyteen määräänsä mahdollisesti jo paljon ennen eläkeikää. Mikäli seniorien työllisyydestä halutaan pitää huolta, kaava voisi olla sellainenkin että työnantajan sivukuluja pudotetaan vaikkapa X% (esim. 20%, 30%, 40% tai jopa 50%) eli eläkkeensä jo tienannut saisi vain 100%-X% kulutukseen tai itse sijoitettavaksi. Jos joku eläkepäättäjistä lukee tätä palstaa niin olkaa hyvä, idea on vapaasti käytettävissänne.
Työeläkejärjestelmän talouskasvuoletus ei toteutune
Työeläkejärjestelmä on vain osarahastoiva ja eläkeyhtiöiden sijoituksilla lähtökohtaisestikin on tarkoitus kattaa vain 25% tulevaisuuden eläkemaksatuksista. Jatkuva työeläkemaksujen virta työllisiltä systeemiin vastaa 75%:sta maksettuja eläkkeitä. Kun keskimääräiset eliniät pitenevät, yhteiskunnan huoltosuhde menee peräti epäedulliseksi ja sijoitustuotot nollakoron maailmassa jäävät suunniteltua pienemmiksi, jotain järkeistystä pitää systeemiin tehdä. Aikaisempiin lupauksiin ripustautuminen voi johtaa umpikujaan maan taloudessa ts. työn kustannukset ml. työeläkemaksut kasvavat sietämättömän korkeiksi ja tappavat enenevässä määrin työpaikkoja. Sellaiseen kierteeseen ei pitäisi tilannetta päästää. Jos suurten ikäluokkien itselleen päättämät aikaisemmat lupaukset perustuivat epärealistisille laskelmille, niin se on voitava myöntää ja tilannetta korjata.
On eräs seikka joka puoltaa
On eräs seikka joka puoltaa ehdotustasi, mutta jota et maininnut. Kulutusvoiman kevyt siirto nuorempiin ikäluokkiin kasvattaa talouskasvua.
Yhteiskunta muuttuu dynaamisemmaksi ja enemmän eteenpäin suuntautuneeksi, jos kulutus tapahtuu hieman enemmän nuorten toimesta. Nuoret ostavat uusia, kehittyviä palveluita joista tulee tulevaisuuden hittituotteita. Jos taas kuluttajien painopiste on yli 70 vuotiaissa, niin uusien juttujen kulutus on pienempää, ja niiden asioiden kulutus on tehokkaampaa jotka olivat hittijuttuja 70 vuotiaitten lapsuudessa. Mutta se ei talouskasvua tuo.
Siispä suuria eläkkeitä kannattaa hieman leikata. Sillä tavoin saadaan hieman talouskasvua ja nuorille jää hieman enemmän kulutusvaraa.