Hallitusohjelmalle ruusuja ja risuja

Hallitusneuvotteluissa päästiin ennen juhannusta vihdoin jonkinlaiseen sopuun. Merkittäviäkin kompromisseja tehtiin, mutta uusi hallitus saatiin kuitenkin muodostettua. Uudesta hallitusohjelmasta (kts.neuvottelutulos) äänestäjät voivat löytää kannatettavia kohtia, kriitikin aiheita tai jopa perusteita sille, että kokee tulleensa vaalilupauksien suhteen petetyksi. Alla listaan muutamia hallitusohjelman sisällöstä heränneitä ajatuksia – järjestys on kannatettavimmasta asiasta vähiten kannatettavaan.

 

Pääomatuloveron korotus + yhteisöveron lasku

Hyvältä tämä kuulostaa. Käytännössä kokonaisverorasitus nousee piirun verran, mikä lienee tarpeen valtiontalouden tasapainottamiseksi. Lisäksi painotuksen siirto yhteisöverosta osinkotulojen verotuksen suuntaan ohjaa yrityksiä investoimaan, mikä lienee tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä asia. Samalla pitäisi kuitenkin vihdoin korjata pääomatuloverotuksen selvä epäkohta: luovutustappiot pitäisi tulla vähennyskelpoisiksi myös osinkotuloista, ei vain luovutusvoitoista.
 

Perintöveron korotus 

On mielestäni omituista, miten laajasti perintöveroa tunnutaan monesti vastustettavan. Eihän se kovin mittava verotulonlähde ole, mutta perintövero lisää verokertymän lisäksi tasa-arvoa, ja nyt ollaan kuitenkin korottamassa vain yli 200 000 euron perintöjä. Vaikea tässä on siis nähdä ongelmaa. Vaikka se ei sinänsä perustelu veron suuruudelle ole, on se kuitenkin ollut aiemmin ohjelmassa esitettyä korkeampikin – varsinkin kolmannen perintöveroluokan osalta, jonka osalta vero pystyi suurimmillaan olemaan lähes 48%.
 


Asuntolainan verovähennyksen pienentäminen

Ajatus asuntolainan verovähennyksen alentamisesta näyttää herättävän välillä omituisenkin voimakkaita reaktioita. Erikoisinta on, kun näkee pitkään asuntovelallisena olleen (ja siten asuntojen arvon kehityksestä hyötyneen) avautuvan, että nyt on hallitus ajamassa henkilökohtaista taloutta ahdinkoon. Periaatteessahan vähennykselle on hyvin vähän perusteluita, sillä asuntotuloa ei veroteta, joten ei pitäisi olla mitään mistä vähentääkään, koska palkkatulolla ei ole asumisen kanssa kuitenkaan mitään tekemistä. Omistusasunnosta tupataan pitää parempaa huolta kuin vuokra-asunnosta, joten siinä mielessä pieni omistajuuteen liittyvä etuasema lienee perusteltu, mutta se tulee sinänsä jo asuntotulon verottomuuden muodossa, joten verovähennyksen pienentäminen on ajatuksena ihan hyvä. Ajoitus vain on hieman kummallinen, kun korot ovat ennemminkin nousemassa kuin laskemassa ja ASP-järjestelmän lisäpalkkion määräaikakin on päättymässä.
 


Lehdille arvonlisävero

Tähän päätökseen suhtaudun lievän kielteisesti, sillä on mielestäni perusteltua tukea painetun sanan leviämistä ja sitä kautta ihmisten valveutuneisuutta. Toki arvonlisävero tulee korotuksesta huolimatta olemaan yleistä arvonlisäveroa matalampi, mutta internetin aiheuttama murros ei sekään ole tehnyt sanoma- ja aikakauslehtien elämästä helpompaa.
 


Kotitalousvähennyksen leikkaaminen

Nykyinen 60%:n kotitalousvähennys on toki korkea, mutta mielestäni sen alentaminen 45%:een ja 3000 eurosta 2000 euroon on tarpeettoman suuri. Kotitalousvähennys ohjaa monia töitä niille, jotka ne parhaiten osaavat, minkä lisäksi sillä on suuri merkitys taistelussa harmaata taloutta vastaan. Jos vähennystä on tarpeen leikata, eikö laskun voisi ainakin jättää pyöreään 50%:iin: se olisi helposti omaksuttavissa ja siten luultavasti tekisi kotitalousvähennyksen käyttämisestä paljon suositumpaa kuin 45%:n suuruisena, vaikka verotuloihin tuolla erotukseksi jäävällä 5%:lla on kuitenkin hyvin rajallisesti merkitystä. Itse asiassa 50% on niin helposti käsitettävä luku, että 50-prosenttisena kotitalousvähennyksen käyttäminen voisi olla jopa yhtä suosittua kuin 60%:n suuruisena.
 


Ei homoavioliitoille

On harmillista, jos yksi pieni puolue kuuden joukosta riittää toimimaan taantumuksen äänenä tässä asiassa. Päivi Räsänen ja Kristillisdemokraatit taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Sukupuolineutraali avioliitto tulee ennemmin tai myöhemmin – luultavasti jo ennen Räsäsen eläkeikää.

3 thoughts on “Hallitusohjelmalle ruusuja ja risuja

  1. New York mukamas edistyneempi yhteiskunta kuin Suomi

    New York:n osavaltio hyväksyi homoliitot ennen Suomea. Tämä on jo häpeä. Taas ne amerikkalaiset pääsee paukuttelemaan henkseleitään eräänä maailman avoimimpana yhteiskuntana. Ja ne kehuskelee itseään monta monituista vuosikymmentä – ihan niin kuin demokratiasta ja monesta muusta jutusta. Hitsi vieköön.

  2. ”Lehdille

    "Lehdille arvonlisävero"

    Miksi lehtiä pitäisi subventoida? Ja erityisesti miksi niitä pitäisi subventoida todella paljon (nyt ne siirrettiin 0% verokannasta alimpaan 9 % arvonlisäverokantaan) ?  Saakohan muuten digitaalinen lehti ALV-helpotusta ? Digitaalista sisältöä pitäisi subventoida yhtä paljon kuin painettua sisältöä. Paras tae ihmisten valveutuneisuudelle on vapaa yhteiskunta ja sensuroimaton internet.

    1. Lehdistölle asetettu pieni ALV saattaa olla hyväkin asia

      Zumpilta täysin perusteltu kyseenalaistus arvonlisäverottomuudelle. Voi olla, että verollepano on tässä oikeastaan ihan hyvä asia, ja siksi suhtauduinkin mututuntumalla vain lievän kielteisesti päätökseen. Uskon, että painetulla tekstillä on nettiajallakin ihan oma painoarvonsa astetta luotettavampana ja ihmisiä omalla tavallaan aktivoivana välineenä, ja siksi on mielestäni hyvä säilyttää myös painomedia elinvoimaisena. Mutta jos se säilyy riittävän elinvoimaisena myös verotettuna, pieni vero lienee silti ihan paikallaan.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki