Osakemarkkinat voivat syksyllä piristyä

Mitkä ovat kesäisen kurssilaskumme taustatekijät? Tässä pari merkittävä syytä:

  1. Maailmanlaajuisten suhdanneindikaattorien heikkous
  2. Suurten sijoituspääomien virta Kiinan ja Intian korkomarkkinoille
  3. Muut syyt (valtioiden velkakriisit, poliittiset huolet,……)

Globaali ostopäälikköindeksi (Lähde: JPMorgan/ism)

Oheinen JPMorgan:n tuottama globaali PMI indeksi romahti alkuvuodesta alhaisimpaan arvoonsa sitten vuoden 2009 taantuman.  Tämä säikäytti sijoittajat. Pelko uudesta taantumasta levisi ja sijoitusmaaimassa on puhuttu uudesta suhdannekäänteestä.

Monien kehittyvien maiden talous alkoi alkuvuodesta ylikuumentua ja inflaatio uhkasi karata käsistä, jonka seurauksena keskuspankit nostivat ohjauskorkoa. Niinpä esimerkiksi Kiinan ja Intian lainapapereista on saanut yli seitsemän prosentin korkoa ilman suurta huolta riskeistä.  Ei ihme että suurpääoma on hylännyt osakkeet ja virrannut kehittyvien maiden lainapapereihin.

Milloin tulee käänne kohti parempia osakemarkkinoita?

Käänne voi piankin olla käsillä. Syksy voi olla aivan hyvää aikaa. Sijoittajien huolet häviävät, jos käy IMF:n ounastelemalla tavalla, ja maailmantalous jatkaa kesäkuopan jälkeen taas melko mukavaa kasvuaan.

Myös Kiinan ja Intian korkomarkkinoiden veto sammuu heti jos inflaatio talttuu. Silloin suurpääoma alkaa pelätä korkotason laskua ja pääomavirrat suuntautuvat taas osakkeisiin ja muihin instrumentteihin.

Related Posts

Sijoittaminen

Koskisen sektorinsa helmi? Ehkei sittenkään

Helsingin osakeindeksikin vaihteeksi jäähtyy etenkin sitä AI-buumin voimalla nostaneen Nokian ottaessa jo kunnolla osumaa – erittäin hyvästä syystä jos minulta kysytään. Monella sektorilla ja varsinkin meikäläisittäin elintärkeässä metsäteollisuudessa

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.