Halu ja kyky

 

Velka voidaan jättää monesta syystä maksamatta ja siksi pienellä maalla on vähemmän riskiä kuin suurella, koska syitä jättää velka maksamatta on vähemmän. http://www.uusisuomi.fi/raha/52217-huikea-ajatuskuvio-maailmalta-venalaiset-voivat-valloittaa-suomen

Jos USA joutuisi velkaongelmiin, se voisi jättää velkansa maksamatta ja kukaan ei voisi mitään.  Mikäli Saksa päättäisi, että se maksaa velkansa vain niille joille haluaa, kukaan ei voisi mitään.  Jos taas Suomi päättäisi moista, niin moni maa voisi tehdä kaikenlaista ilkeää. Velanmaksussa on aina kyseessä kyky ja myös halu. Saksa päätti olla maksamatta velkojaan 30-luvulla ja lopulta se päätti tappaa ne jotka arvostelivat asiaa. Itse asiassa kaikki maat jättivät toisen maailmansodan sotakorvauksia maksamatta. Suomelle tehtiin Neuvostoliiton kanssa velkajärjestely jossa leikattiin sovittuja korvauksia ja myös pidennettiin maksuaikaa.  Suomi ei maksanut kaikkia sotakorvauksiaan, Neuvostoliitto vähensi Suomen velkaa jotta selviäisimme.
Saksa on mielenkiintoinen maana. Sehän sai vasta itsenäisyyden vuonna 1991 kun valloitusjoukot luovuttivat Berliinin Saksalle ja sen myötä maasta tuli suvereeni maa. Saksalla on röpelöinen historia missä on ollut vauhtia ja vaaraa. Sehän maksoi vielä 2010 viimeisen erän sotakorvauksia lähes 70 miljardia euroa. Kuinka luotettava velallinen Saksa on mielestänne ollut historiansa valossa?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010092912427713_ul.shtml

Related Posts

Yhteiskunta

USA:n tavoittena on Euroopan hajaantuminen kansallisvaltioiksi

USA:n turvallisuusstrategia ”National Security Strategy” on kauniisti kirjoitettu, selkeä kuvaus, joka selkeytensä vuoksi todennäköisesti määrittelee maailman toimintatapaa moniksi vuosiksi eteenpäin.
USA ajaa muiden kansallisvaltioiden tapaan vain

Kevyttä

Suomalaiset uskovat, että menestyvää yritystoimintaa syntyy avustuksilla

Suomalaisten suuri valtaosa luulee edelleen että kehitystä edistetään parhaiten yrityksille annettavien avustusten avulla. LähiTapiolan mukaan vain yksi prosentti arvioi että yritystuet pääasiassa haittaavat kehitystä. Tuo