Harvinaiset maametallit kasvava tekijä raaka-ainepuolella

Raaka-ainepuolella ei tällä hetkellä mene erityisen lujaa sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Talvivaaran kaivos ei osoittautunut kaupallisesti kannattavaksi, geofysikaalisia konsulttipalveluita tarjoava Suomen Malmi Oy ajautui konkurssiin joulukuussa, ja teräksen hinnan laskulla on ollut osansa Outokummun osakkeen alamäessä. Esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka paljon.

Alan nykyisistä ongelmista huolimatta on epätodennäköistä, että pitkällä aikavälillä tarve raaka-aineiden hyödyntämiseen vähenisi. Kilpailu resursseista kiihtyy luultavimmin erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, joiden ilmasto muuttunee louhinnan, porauksen ja yleisen infrarakentamisen kannalta suotuisammaksi.

Vaikka Suomella ei Norjasta ja Venäjästä poiketen ole suoraa pääsyä pohjoisten merialueiden öljy- ja kaasuvaroihin, eurooppalaisessa mittakaavassa raaka-ainevaramme ovat varsin runsaat. Lähes kauttaaltaan kiteinen, vanha kallioperä ja runsas paljastumien määrä helpottaa niiden tutkimista taloudellisen potentiaalin kannalta. GTK on kartoittanut koko Suomen alueen magneettisilla, radiometrisillä, gravimetrisillä ym. menetelmillä, ja suuri osa tästä datasta ja sen pohjalta syntyneistä tutkimusraporteista on vapaasti saatavilla Hakku-palvelun kautta. Tämän hetken tärkeimpiin tutkimuskohteisiin alalla kuuluu harvinaisten maametallien (REE, rare earth elements) hyödyntäminen, sillä niitä tarvitaan yhä enemmän arkipäiväisissä tekniikan sovelluksissa (magneetit, katalysaattorit, laserit, röntgenkuvauslaitteet jne.), vaikka niiden kauppavolyymit ovatkin vielä pieniä.

Vastoin yleistä luuloa harvinaiset maametallit eivät itseasiassa kuulu harvinaisimpien metallien joukkoon maankuoressa (ks. Wikipedian kuva alla, huomaa asteikon logaritmisuus!). Harvinaisiksi niitä alun alkaen kutsuttiin siksi, että ne kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi rikastuvat harvoin malmiesiintymiin, jotka olisivat kohtuullisella vaivalla louhittavissa. Sen sijaan ne ovat hajautuneet kiteiseen kallioperään suhteellisen tasaisesti. Ensimmäisenä niistä löydettiin yttrium (Y), joka on nimetty Tukholman saaristossa sijaitsevan Ytterbyn entisen kaivoskylän mukaan. Vuonna 1794 tapahtuneesta löydöstä kunnian sai Johan Gadolin. Muutenkin Ruotsilla oli johtava rooli maailman REE-tutkimuksessa aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Yhteensä REE-luokituksen saaneita metallisia alkuaineita tunnetaan nykyisin 17.

Harvinaisista maametalleista skandiumin (Sc) esiintymistä tutkittiin Seinäjoen lähellä jo 1960-luvulla ja Länsi-Lapissa 2000-luvun alkuvuosina. Vaikka nämä alueet eivät vaikuttaneet kovin lupaavilta, tutkimusta on sittemmin jatkettu Itä-Suomessa Rautalammin esiintymään liittyen. Parhaassa tapauksessa kemiallisia ja magneettisia erotusmenetelmiä soveltamalla saadaan kehitettyä uusi rikastusmenetelmä, jota voidaan käyttää harvinaisten maametallien talteenotossa yleisemminkin. Jo yksistään skandiumilla on paljon käyttökohteita mm. lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa. Muitakin skandiumin kannalta potentiaalisia Itä-Suomen alueita on tarkoitus kartoittaa jatkossa. Eksoottisempiin tämänhetkisiin REE-tutkimuskohteisiin kuuluvat Etelä-Grönlanti (Kvanefjeldin esiintymä), ja Mongolia, joka on laaja pinta-ala ja suuret mineraalivarannot huomioiden vielä hyvin huonosti kartoitettu.

Metallien yleisyys maankuoressa logaritmisella asteikolla.

 

 

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com