Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä jätti kesäkuussa väliraportin, jossa oli ehdotettu muutoksia osakesäästäjien verotukseen.

Mutta mikä onkaan se verotuksen taso, jonka yhteiskunta voi hyvällä omalla tunnolla ulosmitata säästäjiltä?

Pörssikurssit ovat 90-luvun laman jälkeen nousseet merkittävästi ja alla on kurssikäyrää siitä, miltä osakesijoittajan elämä on näyttänyt.

Pörssin markkina-arvo ja kuluttajahintaindeksillä diskontattu markkina-arvo (Tietojen lähde: Suomen pankki)

Tarkempi analyysi osoittaa että vuoden 1997 alusta alkaen on tapahtunut seuraavaa:

• pörssin markkina-arvo on noussut realisesti 5,4% vuodessa, kun nimellinen kasvu on ollut 7,26% vuodessa
• inflaatio on samaan aikaan ollut vaivaiset 1,81% vuodessa ja bruttokansantuotteen kasvu taas 2,8% vuodessa

Yleensä pörssikurssit nousevat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja selvästikin olemme tämän mukaan eläneet pörssissä hyviä aikoja. Pörssin markkina-arvo on noussut bruttokansantuotetta nopeammin, eikä näin hyviä aikoja riitä jokaiselle vuosikymmenelle.

Sijoittajalle jää verojen jälkeen 0,5% reaalinen BKT:n kasvun ylittävä tuotto

Mutta mitä näistä hyvistä ajoista jää sijoittajalle? Miten olisi Hetemäen työryhmän ehdottama 30% pääomatulovero vaikuttanut sijoittajalle käteen jäävään tuloon?

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä jätti kesäkuussa väliraportin, jossa oli ehdotettu muutoksia osakesäästäjien verotukseen.

Mutta mikä onkaan se verotuksen taso, jonka yhteiskunta voi hyvällä omalla tunnolla ulosmitata säästäjiltä?

Pörssikurssit ovat 90-luvun laman jälkeen nousseet merkittävästi ja alla on kurssikäyrää siitä, miltä osakesijoittajan elämä on näyttänyt.

Pörssin markkina-arvo ja kuluttajahintaindeksillä diskontattu markkina-arvo (Tietojen lähde: Suomen pankki)

Tarkempi analyysi osoittaa että vuoden 1997 alusta alkaen on tapahtunut seuraavaa:

• pörssin markkina-arvo on noussut realisesti 5,4% vuodessa, kun nimellinen kasvu on ollut 7,26% vuodessa
• inflaatio on samaan aikaan ollut vaivaiset 1,81% vuodessa ja bruttokansantuotteen kasvu taas 2,8% vuodessa

Yleensä pörssikurssit nousevat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja selvästikin olemme tämän mukaan eläneet pörssissä hyviä aikoja. Pörssin markkina-arvo on noussut bruttokansantuotetta nopeammin, eikä näin hyviä aikoja riitä jokaiselle vuosikymmenelle.

Sijoittajalle jää verojen jälkeen 0,5% reaalinen BKT:n kasvun ylittävä tuotto

Mutta mitä näistä hyvistä ajoista jää sijoittajalle? Miten olisi Hetemäen työryhmän ehdottama 30% pääomatulovero vaikuttanut sijoittajalle käteen jäävään tuloon?

Pääomatuloveroa maksetaan nimellisestä arvonnoususta – ei realisesta. Niinpä sijoittajalle jää realista arvonnousua verojen jälkeen vielä 3,36% vuodessa. Tämä on vielä ihan kiva tulo. Mutta jotta sijoittamisessa olisi mitään mieltä pitäisi uhraukselle saada tuottoa vähintään bruttokansantuotteen kasvun verran. Muussa tapauksessa sijoituksen suhteellinen arvo hupenee vuosi vuodelta suhteessa siihen mitä eläminen normaalilla tavalla maksaa. Kun otamme tämän huomioon havaitsemme, että osakesäästäjä nettoaa loppujen lopuksi 0,56% vuodessa.

Tässä 0,56% tuloksessa ei ole vielä mukana sijoittamisen kuluja eikä mahdollisia sijoitusrahastojen palkkioita eikä muitakaan asiaan liittyviä menoja. Useimmille osakesäästäjille on vuosien 2000 ja 2008 kurssilaskujen jälkeen jäänyt sijoituksia, jotka ovat niin pahasti tappiolla, että niiden kuluja ei pysty vähentämään pääomatuloista. Laskelmassa ei ole otettu huomioon tätä useimpien sijoittajien osalle koituvaa onnettomuutta.

Tulos menee sijoittajan kannalta pahasti tappiolle, jos inflaatio kiihtyy viimeisen viidentoista vuoden aikana koetusta 1,8% tasosta. Sijoittaja nimittäin maksaa 30% veroa inflaatiosta. Voimme vain toivoa ettei inflaatio kiihdy.

Mutta mitä sijoittajalle jää? Käytännössä arvonnoususta ei jää jäljelle mitään, kuten yllä olevasta hyvin näemme. Sijoittajalle jää luokkaa 2% vuodessa olevat osingot, jotka Hetemäen työryhmän ehdotuksen mukaisesti tullaan verottamaan nekin täysimääräisesti 30% pääomatuloverolla.

Keskimääräinen eläkesäästäjä ja rahastosäästäjä maksaa enemmän veroja ja maksuja kuin mitä saa tuloja, mutta suoriin osakesijoituksiin panostava sijoittaja huomaa sijoituksiensa tuottavan noin prosentin reaalista bruttokansantuotteen kasvun ylittävää tuottoa.

Säästäjää on yhteiskunnassa aina kadehdittu ja aina on ympäröivä yhteiskunta pyrkinyt pääsemään osuuksille säästöistä. Tämä on ihan kohtuullista. Mutta minusta säästäjät ansaitsisivat hieman paremman kohtelun kuin se mitä Hetemäen työryhmä on esittänyt. Säästämisestä pitäisi olla jotain hyötyä.