Huolestuneita markkinamietteitä
Taantuma on päättynyt, eikä se pörssejä seuraavalle ollut yllätys. Olemme olleet jo kaksi vuotta nousumarkkinassa eli siitä asti, kun pörssit romahtivat 2011 loppukesästä. Tuolloin paniikin laukaisi Yhdysvaltojen lainakatto, jonka nostamisesta nousi holtiton poliittinen riita. Päälle tulivat pelot euroalueen hajoamisesta. Yllättävää tässä pörssiromahduksessa oli, ettei se johtanut pidempään laskumarkkinaan ainakaan suuremmissa pörsseissä. Tuollaiselle markkinakäytökselle ei löytyne kovin montaa historiallista rinnastuskohtaa. Ehkä siitä on tulossa markkinoiden uusi syklin muoto: hurja kertaropsaus, joka täyttää nallemarkkinan kriteerin (siis yli 20% pudotus) – mutta lasku ei viekään enää syvemmälle. Aika näyttää.
Saatamme pikapuolin testata tämän oletuksen. Minua inhottaa sanoa näin, kun nyt lopulta olemme tilastojenkin mukaan päässeet jopa euroalueella kasvu-uralle pitkän taantuman jälkeen. Mutta sijoittaja ei voi laskea toiveiden varaan, eikä tekniseen analyysiin luottava sijoittaja perusta uutisista ja tilastoista, jotka kuvittavat enimmäkseen jo mennyttä. Ja nyt TA antaa ikäviä signaaleja, joskaan en – onneksi – voi väittää, etteivätkö hälytysäänet voi vaimentuakin. Pidän lähiviikkoja ja paria kuukautta kriittisinä.
Ensimmäinen hälytysääni on se, että mitkään suuret pörssit eivät kyenneet ylittämään reippaasti edellisessä MT-trendissä tekemiään huippuja kuukauden rallissaan. SP 500 ja Dow putosivat edellisen välipiikin alle korjausliikkeessä, joka on ollut päällä jo kolmisen viikkoa. Nasdaq nousi edellistä välipiikkiä selvästi ylemmäs, mutta kokonaismarkkinan kannalta yksi indeksi ei kesää tee, etenkin kun useimmissa Euroopan pörsseissä ei päästy edes edellisen välipiikin tasolle. Eurofirst 300 ja Dax jäivät niiden alle eli eivät tehneet uusia ennätyksiä.
Se on aina huono merkki, vaikkei tarkoita lopullista tuomiota markkinoiden tulevaisuudesta. Ennen kaikkea siksi, että – erikoista kyllä – tässä kolmiviikkoisessa korjausliikkeessä Euroopan pörsseissä pudotus on ollut maltillisempaa kuin USA:ssa. Dax on sahannut jo useita viikkoja haarukassa 8200 – 8400. Markkinakokemuksen perusteella kuitenkin odotan, että se vielä ropsauttaa viikon parin sisään 8000 pisteen tuntumaan, koska Daxin dropit ovat olleet 500 pisteen tasoa yleensä. Toki tässäkin on suurta vaihtelua – joissakin mt-trendeissä korjaus alas on ollut vai parisataa pistettä, edellisessä kurssit taas sukelsivat lähes tuhat pistettä. Taustalla ovat epäilemättä reaalitalouden muutokset, minkä vuoksi osakekurssien liikkeiden ennustaminen on periaatteessa mahdotonta. Mutta tiettyjä säännönmukaisuuksia niistä kuitenkin löytyy.
Yksi näistä säännöistä on ollut jo vuosia, että nousumarkkinassa muutamat liukuvat keskiarvot toimivat trendin perälautana korjausliikkeissä alas. Nuo ovat karkeasti ottaen 12 kk, 30 vk ja 200 päivän liukuvat. Ja nyt kurssit ovat putoamassa taas hyvin lähelle noita perälautoja. SP:ssa ne tulevat vastaan 1600 ja Daxissa 8000 pisteen nurkilla. Sinne ne kurkistavat helposti yhden kahden kovan laskupäivän sisällä, jos niikseen.
(Valitettavasti en edelleenkään tiedä, mistä saisin tekijänoikeudellisesti luvallisia kuvaajia liitteeksi; mutta oletan, että jokainen hitusenkaan TA:sta kiinnostunut tuntee tai löytää po kuvaajat. Jos joku saa laitettua kuvaajia kommentin luonteisesti liitteeksi, niin olen kiitollinen).
Kaikki viimeiset pörssiromahdukset ovat tulleet teknisesti samanlaisesta tilanteesta eli kolmoishuipusta: kurssit ovat hanganneet kolmeen otteeseen ylittämättömäksi vastustasoksi osoittautunutta rajaa, ja kun eivät ole päässeet läpi, on seurauksena ollut romahdus. Näin on käynyt 2000, 2007, 2011. Daxissa kolmoishuiput ovat olleet erityisen selkeät 2007 ja 2011. Niiden rakentuminen on vienyt useamman kuukauden, esimerkiksi 2011 markkinat testasivat Daxissa 7500 pisteen rajaa kolmesti viiden kuukauden aikana. Viimeinen testi oli heinäkuun alussa, jolloin pitkät indikaattorit (weekly MACD ym) olivat jo selvässä laskussa. Kun kurssit sitten lähtivät syöksyyn mentyään läpi em kriittisistä liukuvista elokuussa, kiskaisi Dax muutamassa viikossa 5000 pisteeseen. Suunta ja mittaluokka olivat samat kaikissa pörsseissä.
Puhtaasti tekniseltä kannalta tilanne kehittyy nyt samalla tavalla. Kaksi huippua on jo koossa, ja kriittiset liukuvat lähestyvät uhkaavasti samaan aikaan, kun kurssit eivät pääse ylemmäs. Koska pörssien mt-syklit ovat olleet viime aikoina kuukauden mittaisia, odotan kurssien vielä ainakin kertaalleen kääntyvän po liukuvilta ja testaavan noita toistaiseksi kaksoishuippuja, jotka ovat Daxissa muodostuneet 8500 pisteen tasolle. Jos kolmaskaan kerta ei tuota tulosta, ison ropsauksen riski alkaa olla pelottava.
Näin ei tietenkään käy millään varmuudella. Kesäaikaan kurssit ovat ennenkin sahanneet kapeassa haarukassa, mutta jatkaneet sitten nousua hyvinkin vauhdikkaasti. Toivottavasti näin käy tälläkin kertaa, ihan jo reaalitalouden kannalta, pörssiromahdukset kun eivät jää seurauksitta, ja tilanne on jo tarpeeksi tukala nytkin. Mutta kolmoishuippujen – tai miksei kaksoishuippujenkin – kautta tapahtuva ropsaus on otettava vakavana mahdollisuutena, huolimatta optimisista uutisista. Mutta uutisiin ei sijoittajan parane tuijottaa.
Mikä tämän pudotuksen sitten voisi taloudellisessa ilmastossa aiheuttaa? Selkein syypää on Fedin paljon puhuttu ”tapering” eli setelirahoituksen hiipuminen, jonka se aikoo toteuttaa vuoden loppuun mennessä. Sen pitäisi olla hyvä uutinen, koska se tarkoittaa USA:n talouden vahvistuneen niin paljon, että se kestää ilman ultrakevyttä rahapolitiikkaa. Mutta jos markkinat ovat siihen addiktoituneet, huumeen loppuminen voi johtaa koviin vieroitusoireisiin.
Kuten Piksun toimituksen analyysi toteaa: ”Suhdannekehityksen jatkuessa positiivisena inflaatio alkaa näkyä USA:n nouseviin pitkiin korkoihin. Uskomme USA:n 10-vuotisen koron nousevan 2,7 prosentin tasoltaan yli 3 prosenttiin ennen joulua. Nyt katsotaan kortit valuutoissa – ohjaako USA:n dollari vieläkin maailman korkomarkkinoita, myös euroalueella? Jos dollari- ja eurokorkojen ero repeää kovinkin leveäksi (yli 1,5 prosenttia Saksan ja USA:n valtionlainojen välille), syntyy sijoittajille varmasti paineita myydä euroja ja ostaa dollarimääräisiä jvk-lainoja. Jos euroalueen korot nousevat nopeasti USA:n perässä, voi vuodesta 2014 tulla euroalueelle jälleen vaikea. Velalla sijoittaneille saattaa tulla todella kiire purkaa salkkujaan, jos pohjalla olevan dollarilainan korot alkavat nousta. Bondimarkkinoilla voidaan nähdä myyntipaniikki ja arvojen notkahdus.”
Tämä kehitys on nyt menossa jo, ja korkojen nousu tietää huonoa niin luottomarkkinoille kuin kuluttajille. Rahapolitiikka voi siis kiristyä paljon enemmän kuin keskuspankit toivovat, tai on Fedin tavoite. Ja se taas voi johtaa niin pörssien sukellukseen kuin reaalitalouden jarrutukseen. En tiedä miten suuri todennäköisyys skenaariolla on, mutta tuskin aivan mitätön, jo pörssien viime aikojen käytöksen perusteella. USA:n osakkeet ovat pitkään jatkuneen ultrakevyen rahapolitiikan vuoksi hyvin korkealle hinnoiteltuja, mikä lisää ropsauksen riskiä. Joiden arvioiden mukaan hinnoittelu on samaa tasoa kuin 2007 ennen romahdusta.
En maalaa piruja seinille, ja toivon skenaarion osoittautuvan vääräksi. Mutta ikäviin vaihtoehtoihin on varauduttava, jos syytä on. Jos romahdus tulee, tapahtuvat suuret muutokset muutamassa päivässä ja viikossa. Siihen saataneen selvyyttä muutaman kuukauden sisään.
Ansiokas analyysi on peräisin säästöpankkiryhmältä
Tuo ansiokas analyysi, jonka kehuit Piksu Toimituksen kunniaksi, on peräsin Säästöpankkiryhmän pääekonomistilta Miska Kuhalammelta ja hänen tuottamastaan lehdistötiedotteesta. Piksu Toimituksen ansiota on analyysin seulominen muun lehdistötiedotemateriaalin joukosta, sen täydentäminen Miska:n kuvalla, sopivalla otsikolla ja julkaiseminen.
Anteeksi
Pahoittelen virhettä, luin jutun kiireessä. Kiitokset Kuhalammelle – ja toimituksellekin toki referaatista. Heikki
Sama tulkinta
Avaus on oikein hyvä ja siinä mielessä rohkea, että siinä otetaan selvä kanta markkinoiden nykytilaan. Mitähän avaaja tekee oman osakesalkkunsa alla – jos uskoo selvään dippiin, niin nyt olisi aika suojata salkkua ja yksinkertaisimmillaan se käy vähentämällä osakesalkkua. Oletkohan tehnyt jo niin, vai odotatko vielä jotain merkkiä?
Itse olen vähentänyt osakepainoa reilulla kädella viime aikoina. Teen itse teknillisistä analyysiä ja tulin siihen tulokseen, että markkinariski on noussut riittävän suureksi, että on syytä varoa polttamasta näppejä. Lisäksi eri markkina-alueet eivät elä jatkossa käsi kädessä, vaan sijoittajan on osattava valita oikeat alueet oikeaan aikaan. Tästä oli taannottain myös artikkeli täällä Piksussa. Monet alkuvuoden nousualueet ovat suorastaan syöksyneet viime aikoina. Koska sijoitajana pitäisi sijoituksilla saada leipää ja vähän makkaraa leivän päälle, niin olo on hutera – käteinen ei tuota, sijoittamisessa on nyt liian suuret riskit ja kuka tietää, milloin seuraava selvä känne ylöspäin tulee?
Meikäläisen strategia
Olen kirjoittamassa tästä joskus kokonaisen kunnon jutun, mutta lyhyesti (oikein hyvään kysymykseen): minulla ei ole kuin kahta varsinaista osaketta, joista toinen on puhdas osinkolappu (norjalainen Seadrill) ja toinen spekulaatiopaperi Kone – koska pidän sitä riittävän turvallisena treidattavaksi. Muuten osakesalkkuni, silloin kun sitä on, koostuu ainoastaan Dax-indeksiosakkeesta, jota saatan ostaa ja myydä hyvinkin lyhyllä frekvenssillä, jopa muutamasta tunnista muutaman päivään tai viikkoon, mutten koskaan pidä sitä kauemmin. Tällä hetkellä osakepaino on hyvin matala vain noissa kahdessa osakkeessa ja muuten käteisenä – dollarina, jonka odotan vahvistuvan pikapuolin. Joka tapauksessa jos jonkun markkinanäkemyksen täällä esitän, niin seison sen takana kyllä rahojeni kanssa. Olen aina periaatteessa ostolaidalla kun katson ajan oikeaksi, mutta tässä kohtaa olen tarkkailevalla kannalla jo po asian takia eli yritän nähdä mihin käynnissä oleva droppi johtaa. Ei välttämättä syvälle, mutta se on mielestäni aivan mahdollista. Heikki
PS
Sen verran vielä strategiastani, että saatan kyllä ostaa – ja usein niin teenkin – laskutrendissäkin Daxia, jos arvioin sen pudotuksen olevan joksikin aikaa ohi – kyse voi olla vain muutamasta tunnista tai parista päivästä. Mutta jos päällä on mielestäni laskutrendi, on koskaan pidä lappua sen kauemmin. Nousutrendissä pidän maltillisemmin, koska niiden liike ja riskit ovat erilaiset. Nämä markkinakatsaukseni ovat pidemmän aikavälin arvioita, joita päivitän tarpeen mukaan. Heikki
Kuvia
Piirtelin pikaisesti Daxiin ma(200), 30 viikon keskiarvon ja 12 kk. keskiarvot. Datan otin Yahoosta.
Sama kuva S&P500. En laittanut kuvaa 1950-luvulta alkaen, koska siitä ei olisi saanut mitään selvää.
Kuvat ovat hieman suttuisia koska halusin laittaa niihin tarpeeksi historiaa. Näyttävätkö kuvat sellaisilta kuin kaipailit?
Lämmin kiitos
Juuri tuommoisia kuvia kaipasin kiitos. Yahoota siis voi käyttää tekijänoikeudellitta ongelmitta? Mutta noista kyllä näkyy hyvin, että po liukuvat ovat toimineet suojatasoina nousumarkkinoissa, ja niiden pettämistä on seurannut kunnon rojaus. Kolmoishuiput näkyvät myös – mutta on tietysti (onneksi tässä kohtaa) kolmoishuippuja, jotka eivät ole johtaneet rojaukseen vaan markkina on jatkanut niistä ylös. Päiväkauppaa tehneelle tämä on tuttu ilmiö hyvin lyhyissäkin trendeissä: vastustasoa kokeillaan useampaan kertaan, ja jos se pitää, seurauksena on pudotus. Mutta nousumarkkinassa siitä mennään lopulta yli, ja yleensä todella rytinällä – tällaisessa tilanteessa indeksitasollakin nousut voivat olla jopa tunnin parin sisään todella rajuja. Jos siis uutta ropsausta ei ole tulossa, niin jossain kohtaa mm tuo Daxin 8500 pistettä posahtaa rikki hyvinkin nopeasti ylös. Se selvinnee aika pian, koska po liukuvat nousevat keskimäärin reilun prosentin kuukaudessa, Daxissa noin sata pistettä. Sen perusteella tilanne ratkeaa syksyllä. Joskushan ropsut aina tulevat joka tapauksessa, samoin kuin niiden päättyminen. Heikki
Data
Yahoosta on mahdollsita downloadata dataa numeerissa muodosta josta voi sitten piirtää käyrän. Monet ohjelmat ovat tehneet oman downloaderin jolla voi ilman koodaamista hakea tietoa. Yahoosta saa ohjelmallisesti myös fundamenttitietoa. Itse käytän Amibrokeria (www.amibroker.com) johon on tehty tällainen downloader ohjelma. Koodasin sitten tämän ohjelman (5 riviä) joka piirsin tuon kuvan.
Tuo näyttää paremmin toimivan S&P500 indeksin kanssa ja DAXIlla on vielä matkaa noille keskiarvoviivoille. Äkkiähän matka taittuu jos rytinä alkaa. Itse kuitenkin uskon erittäin hyvään kehitykseen ja osakkeiden erittäin hyvään kehitykseen. Rahaa on painettu paljon ja se ei millään meinaa mennä teollisiin investointeihin. Johonkin sen on mentävä ja se mennee arvopapereihin kuten osakkeisiin. Tämä nostanee voittokertoimia. Toinen on se, että maailmankehitys näyttää kirkastuvan. On aika harvinaista, että kolmen suuren alueen ostopäällikköindeksit ovat nousussa: http://www.businessinsider.com/category/chart-of-the-day?fb_action_ids=10201815149242548&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%2210201815149242548%22%3A10150152949288353%7D&action_type_map=%7B%2210201815149242548%22%3A%22og.likes%22%7D&action_ref_map=%5B%5D
Arvioni oli ennen kaikkea tekninen
Kiitos vinkistä. Moni fundatekijä puhuu nousukauden jatkumisen puolesta, ja arvioni oli ennen kaikkea tekninen, ja kuten sanoin varauksellinen. En väitä saati toivo rojausta, mutta pari pörssiromahdusta koettuani olen oppinut suhtautumaan vakavasti TA:n varoituksiin. En itse ottanut riittävän todesta TA:ni signaaleja 2011 kesällä, vaan jätin osakkeita salkkuuni, vaikka osan tyhjensin – ja sitten lähdin lyhyelle lomalle. Siitä tuli elämäni kallein loma. Harva muukaan uskoi tuolloin noin kovaan romppuun, mutta niin vain kävi. Kaikkeen pitää varautua. Heikki
Varmuuteni on epävarmaa
Vaikka joidenkin mielestä vaikutan varmalta niin olen erittäin epävarma. Velkaprobleemeissa puhutaan vain julkisestavelasta, se ei ole ongelma maissa missä on oma keskuspankki. Yksityissektorin velat ovat lähes kaikkialla suuremmat kuin julkisen sektorin velat myös Suomessa. Sieltä voi syntyä hurjasti omaisuuksien uusjakoa ja paljon tehottomuutta ja syrjäytymistä. Esimerkiksi Thaimaassa, tuossa hymyilevässä talousihmeessä, on asuntolainoja 80% kansantuotteesta. Ei siellä voi päästää asuntojen hintoja laskemaan, se tuottaa samantien pankkikriisin. Samantyyppinen ongelma on monessa muussakin Aasian maassa ja siellä Aasiassa on itseasiassa enenmmän velkaa kuin vanhoissa teollisuusmaissa vaikka se on pääosin yksityistä velkaa. Thaimaa kuten monet muutkin Aasian maat ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia viennistä ja lähinnä Kiinaan. Sieltä voi rytinä lähteä purkaantumaan. Sen todennäköisyyttä ja ajankohtaa en tiedä kuten ei tiedä kukaan muukaan. Mutta jos näin käy niin se shokkiaalto leviää hyvin nopeasti kaikkialle. Aina näitä riskejä on ja nyt päälimmäisenä on tämä. Toinen on Aasian maissa tapahtuvat levottomuudet. He alkavat olemaan jo senverran vauraita, että voivat alkaa kätisemään.
Kannattaa tutkia vaikka noita kolmoishuippujen ennustevoimaa vähän pidemmältä ajalta. Yahoosta saat vaikka S&P 500 indeksin data yli 50 vuoden ajalta ja Exceliin laittamalla voi tehdä omia pohdintoja menneisyyden ennustekyvystä.
Kyse on mutkikkaammasta asiasta
Kolmoishuiput ovat yksi huolestuttava signaali, mutta eivät ne aina merkitse pudotusta. Paljon päiväkauppaa tehneenä tiedän varsin hyvin erilaisten teknisten muodostelmien merkityksen siltä osin, että mitään automaattista niistä ei seuraa. Markkinoiden käytökselle on tavallista, että kurssit lähestyvät nykien tiettyjä rajoja, jolloin syntyy näitä vastus- ja suojatasoja hyvin erilaisissa trendeissä. Joskus ne ennakoivat läpäisyä, joskus peruutusliikettä. Luen kuitenkin TA:ta useamman indikaattorin pohjalta, ja eri aikavälien, en niitä mitenkään voi perata netissä kaikkia. Kyllä romppuriski nyt niiden mukaan on selkeä, mutta ei se tarkoita, että se on mitenkään varma. Halusin vain varoittaa, että tällainen riski on nyt muodostumassa, mutta sen realisoitumisesta puhu. Ja toisaalta rompujen kohdallakaan – jos se nyt toteutuisi – ei voi tietää, miten syvä tai pitkä siitä tulee. Nikkei rysähti muutama kuukausi sitten 20% koska oli ylikuumentunut, mutta ei se ainakaan vielä ole varsinaista nallemarkkinaa tarkoittanut, vaan kurssit ovat heiluneet sen jälkeen. Mutta jos tuollaisia pudotuksi kykenee vähänkään tulkitsemaan ennalta, niin kyllä niiden alta kannattaa luistella pois – ja ostaa sitten takaisin jos niikseen. Jos ja jos, mutta joka tapauksessa. Heikki