Suomen Leijona

    -1809               1809-1917                 1917-

Mitä on suomalaisuus? Vastaus riippuu siitä keneltä kysyt – jokaisella meistä on oma persoonallinen suomeemme. Ja tuo identiteetti tunuu aina pakenevan lopullista selitystä. Ymmärrämme aina paremmin, mutta emme koskaan tavoita koko olemusta.

Valtiollisena identiteettinä Suomi syntyi 1800 luvun aikana paljolti omien erityisten perustuslakiemme ympärille, joiden me suomalaiset tulkitsimme olevan jopa rakkaan keisarimme yläpuolella. Ja tuo lähestymistapa oli menestyksekäs. 1800 luvulla tapamme toimia ja suhtautua toisiimme kirjattiin lakeihimme ja valvoimme mustasukkaisesti, ettei keisarikunnan yhteinen lainsäädäntö tullut täällä voimaan. Meistä tuli erityinen yhdistysten ja kunnallisdemokratian kansakunta, joka uskoi itseensä. Ja irtautumisemme keisarikunnasta oli sen mukainen – se syntyi taistelusta lain puolesta. Meidän laikiemme puolesta.

Suomi neito ja Keisari (sortokauden tulkintaa)

                          Suomen Leijona

    -1809               1809-1917                 1917-

Mitä on suomalaisuus? Vastaus riippuu siitä keneltä kysyt – jokaisella meistä on oma persoonallinen suomeemme. Ja tuo identiteetti tunuu aina pakenevan lopullista selitystä. Ymmärrämme aina paremmin, mutta emme koskaan tavoita koko olemusta.

Valtiollisena identiteettinä Suomi syntyi 1800 luvun aikana paljolti omien erityisten perustuslakiemme ympärille, joiden me suomalaiset tulkitsimme olevan jopa rakkaan keisarimme yläpuolella. Ja tuo lähestymistapa oli menestyksekäs. 1800 luvulla tapamme toimia ja suhtautua toisiimme kirjattiin lakeihimme ja valvoimme mustasukkaisesti, ettei keisarikunnan yhteinen lainsäädäntö tullut täällä voimaan. Meistä tuli erityinen yhdistysten ja kunnallisdemokratian kansakunta, joka uskoi itseensä. Ja irtautumisemme keisarikunnasta oli sen mukainen – se syntyi taistelusta lain puolesta. Meidän laikiemme puolesta.

Suomi neito ja Keisari (sortokauden tulkintaa)

Lait ja toimintatavat sinetöivät sen miten me toimimme keskenämme ja miten suhtaudumme toisiimme. Mutta se ei ole identieettimme koko perusta – kulttuurissamme on muita tärkeitä tekijöitä. Talouselämämme tarvitsee selkeitä, reiluja ja avoimia pelisääntöjä, mutta on toinen yhtä tärkeä asia joka helposti unohtuu. Emme tule toimeen ilman yhteisiä jaettuja unelmia ja mielikuvia; yhteistä kulttuuria.

Yhteiset arvot, tavoitteet, tyyli ja kauneusihanteet ovat pääomaa, jonka varaan toimiva talouselämä rakentuu. Tuotannollista toimintaa ohjaavat unelmamma siitä mikä on coolia ja tavoiteltavaa. Niitä asioita me ostamme ja niiden puolesta talouselämämme työskentelee. Yhteisten kauneus- ja  tyylikkyys- arvojemme varaan rakentuvat markkinat ja taloudellinen arvo. Siksi suomalaisuus on ollut niin vahva voima, sillä meillä on nuo arvot. Meillä on yhteinen tieto kauneudesta, herkkyydestä ja varjelemisen arvoisesta. Me tunnemme suomalaisuuden salaisuuden, jota on niin vaikea sanoiksi pukea – ja siksi menestymme. Me tunnemme kauneuden ja rakkauden.

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Kai