Kolmannesta kvartaalista kehkeytyi rahaston historian paras kvartaali (+25.57 %), ja syyskuusta rahaston paras kuukausi tuoton suhteen (+13,95 %). Tähän olivat pääsyinä rahaston aktiivinen ja kantaaottava strategia maa-allokaation, osakevalintojen ja valuuttasuojauksen suhteen, jotka kaikki toivat lisäarvoa rahastoon.

Valuuttasuojauksen osalta voidaan todeta, että osana riskienhallintaa kesäkuun alussa otetut suojauspositiot vähensivät rahaston arvonalentumista kvartaalin aikana, kun euro vahvistui jenkkitaalaa ja sen kanssa korreloivia valuuttoja vastaan 11,4 %.

Rahaston valuuttasuojausprosessi jatkuu myös tulevaisuudessa kantaaottavana, mutta nyt kun taala on taas väliaikaisesti voittanut huonoimman päävaluutan tittelin, sen lisäheikentyminen euroa vastaan on epävarmempaa (tosin ei mahdotonta). Emme ole siis toistaiseksi lisänneet tai vähentäneet positioita, vaan seuraamme tilannetta. Valuuttasuojaustasomme (tähän kuuluvat USD:n lisäksi PHP, MYR, HKD ja SGD) oli n. 64 % tasolla kvartaalin lopulla.

Pääsyinä taalan laskuun viimeisen kuukauden aikana ovat olleet spekulaatiot jenkkitalouden lisäelvytyksestä (ja siis julkisen sektorin lisävelkaantumisesta), ja toisaalta vastaavasti Euroopan maiden säästötoimien aloitukset (siis velan vähentäminen), mikä on tullut selväksi myös katsomalla uutisia mellakoivista julkisen sektorin työntekijöistä etenkin nk. ”oliivivyön” alueella. Valuuttanäkemyksistämme voi lukea lisää edellisestä kvartaalikommentista, joten ei tässä tämän enempää vanhaa asiaa.

Kolmannesta kvartaalista kehkeytyi rahaston historian paras kvartaali (+25.57 %), ja syyskuusta rahaston paras kuukausi tuoton suhteen (+13,95 %). Tähän olivat pääsyinä rahaston aktiivinen ja kantaaottava strategia maa-allokaation, osakevalintojen ja valuuttasuojauksen suhteen, jotka kaikki toivat lisäarvoa rahastoon.

Valuuttasuojauksen osalta voidaan todeta, että osana riskienhallintaa kesäkuun alussa otetut suojauspositiot vähensivät rahaston arvonalentumista kvartaalin aikana, kun euro vahvistui jenkkitaalaa ja sen kanssa korreloivia valuuttoja vastaan 11,4 %.

Rahaston valuuttasuojausprosessi jatkuu myös tulevaisuudessa kantaaottavana, mutta nyt kun taala on taas väliaikaisesti voittanut huonoimman päävaluutan tittelin, sen lisäheikentyminen euroa vastaan on epävarmempaa (tosin ei mahdotonta). Emme ole siis toistaiseksi lisänneet tai vähentäneet positioita, vaan seuraamme tilannetta. Valuuttasuojaustasomme (tähän kuuluvat USD:n lisäksi PHP, MYR, HKD ja SGD) oli n. 64 % tasolla kvartaalin lopulla.

Pääsyinä taalan laskuun viimeisen kuukauden aikana ovat olleet spekulaatiot jenkkitalouden lisäelvytyksestä (ja siis julkisen sektorin lisävelkaantumisesta), ja toisaalta vastaavasti Euroopan maiden säästötoimien aloitukset (siis velan vähentäminen), mikä on tullut selväksi myös katsomalla uutisia mellakoivista julkisen sektorin työntekijöistä etenkin nk. ”oliivivyön” alueella. Valuuttanäkemyksistämme voi lukea lisää edellisestä kvartaalikommentista, joten ei tässä tämän enempää vanhaa asiaa.

Rahaston kolmas kvartaali alkoi kaupankäynnin osalta hyvin aktiivisena, kun jatkoimme kesän alussa aloittamaamme salkun ”eristämisprosessia” läntisen maailman vaikutuksilta. Elokuun puolivälistä lähtien kaupankäynti kuitenkin hidastui huomattavasti, koska prosessi oli jo saatettu lopuilleen, ja syyskuussa salkun painotuksiin tehtiin enää vain marginaalisia trimmauksia.

Syyskuun lopulla salkussa oli 22 yritystä. Maapainot pysyivät samassa järjestyksessä kuin elokuun lopulla:  Indonesia (39 %) ja Filippiinit (27 %) dominoivat salkkua 66 % yhteispainollaan, kun puolestaan Kiinan paino oli vähentynyt 14 %:iin.

Indonesiassa valmistavan teollisuuden sektori on parhaillaan hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa kasvun osalta. Sektori työllistää ainoastaan 11 % työvoimasta, kun vastaavat luvut ovat Thaimaassa 14 % ja Malesiassa 20 %. Ero naapurimaiden lukuihin tulee väistämättä kaventumaan, koska sektorille on viime vuosina syntynyt n. 300 000 uutta työpaikkaa vuosittain. Palkat sektorilla ovat vain 1/3 Kiinan vastaavista tasoista, joten ilmassa on paljon merkkejä ulkomaisten yhtiöiden suorista investoinneista huokeiden kustannusten perässä. Etenkin japanilaiset, kiinalaiset ja korealaiset yritykset ovat kääntäneet katseensa Indonesiaan päin.

Indonesian infrastruktuurin heikko tila on aikaisemmin ollut esteenä investoinneille, mutta nyt tilanne on selvästi paranemaan päin. Parhaillaan sekä julkisen että yksityisen sektorin infrainvestoinnit ovat 3% BKT:sta, kun maan hallituksen maltillisena tavoitteena on 4% BKT:sta vuoteen 2014 mennessä. Tosin emme ole yllättyneitä, jos tavoitteita nostetaan 5-6 %:n paikkeille.

Yleisesti ottaen Indonesian talous kasvaa parhaillaan hyvin vahvalla pohjalla ja kasvu on laaja-alaista ilman suurempia ulkopuolisia riskejä. Tämä etenkin siksi, että maan BKT:sta viennin osuus on alle 25 %, ja viennistäkin n. 80 % suuntautuu lähialueille muualle Aasiaan. Näin ollen Indonesian reaalitalouden haavoittuvaisuus länsimaiden murheille on suhteellisesti hyvin pieni verrattuna esimerkiksi vientipainoitteisiin Aasian maihin.

     Salkunhoitaja Juuso Mykkänen

www.jom.fi