Joukkorahoitus (crowdfunding) suomessa?
Olen ollut jo jonkin aikaa kiinnostavan crowdfunding-sivuston (www.invesdor.com) postituslistalla.
Idea on hyvä, mutta yritysten pitchit kaipaisivat selvästi hiomista. Muutama ajatus asiasta:
Suomessa on vaikea saada "joukkoa" aikaan. Crowdfundingin ajatus on että suuri joukko ihmisiä satsaavat kukin mitättömän summan. Mutta jos haluat saada kokoon esim 100000€, niin miten monta ihmistä pitää saada mukaan? Moni on varmaankin valmis laittamaan likoon jäsenmaksuluonteisesti 10…50€ jos idea tuntuu tärkeältä. Mutta löytyykö Suomesta 2000 … 10000 henkeä tällä periaatteella? Epäilen!
Suomesta löytyy kyllä sijoittajia jotka voisivat laittaa hieman suuremman summan, muutaman tuhannen euron verran. Mutta tässä tapauksessa kaivataan kyllä hieman enemmän lihaa luiden päälle business-pläniin. Miten, koska ja miten paljon tulosta on aikomus tehdä? Jos yritys on jo toiminnassa, niin miltä tulos nyt näyttää? Missä viime vuoden tuloslaskelma ja tase? Kuka omistaa yrityksen tällä hetkellä? Miksi kukaan laittaisi tällaista rahasummaa likoon lähinnä mielikuvamarkkinoinnin vakuuttamana. "Meillä on kiva tuote joka sai messuilla hyvät arvostelut" ei oikein riitä.
Myös nykyomistajien kuva yrityksen arvosta voi olla melko korkea – myyntiin laitetaan 5…10% uusia osakkeita jolloin yrityksen arvoksi on katsottu muutama miljoona. Raha kyllä kelpaisi, mutta määräysvalta halutaan pitää perustajilla.
Jos sijoitat enemmän kuin "jäsenmaksun" olisi myös mukava tietää onko suunnitteilla osakkeille jälkimarkkinaa tai pörssilistausta jollakin aikavälillä, jolloin voit tarvittaessa päästä eroon sijoituksesta.
Pidän kaikesta huolimatta ideasta, joten laitoin itse pienen summan vetämään yhteen pitchiin (joka sekin jäi valitettavasti vajavaiseksi yllämainituista tavoitteista). Katsotaan nyt eteenekö hanke, eli tuleeko riittävästi sijoittajia mukaan.
Yksi rahahanoja avaava tekijä voisi olla myös jos etukäteen olisis sovittu parin sijoittajan kanssa, jotka käyvät "korkkaamassa" pitchin, eli laittavat ensimmäiset sijoitukset. Kynnys lähteä ensimmäisenä mukaan on paljon korkeampi kuin jos alla on jo 5..10 asiaan uskovaa.
Kiitokset hyvistä kommenteista
Hei,
Kiitokset Lars hyvistä kommenteista. Otamme näistä opiksemme ja pyrimme ohjeistamaan yrittäjiä tarkemmin omien hakemustensa teossa.
Invesdor palvelu julkaistiin toukokuun lopussa 2012 ja olemme rakentaneet julkisuutta ja luottamusta palveluamme kohtaan viimeisten kuukausien aikana. Uuden tuominen markkinoille on aina hankalaa mutta olemme todella kiitollisia saamastamme kiinnostuksen tasosta.
Mainitsit kirjoituksessa jälkimarkkinat ja voin vastata positiivisesti, eli Invesdor harkitsee jälkimarkkinoiden luomista palvelun kautta myydyille osakkeille. Selvitämme tällä hetkellä lupavaatimuksia tähän liittyen.
Vaikkakin Invesdorin päämarkkina on tällä hetkellä Suomessa, palvelumme on myös avoinna Ruotsalaisille, Tanskalaisille ja Virolaisille yrityksille (yksi Tanskalainen firma tällä hetkellä mukana). Sijoittaja voi tulla palveluumme mistä päin maailmaa tahansa kunhan hänen oman maan lainsäädäntö tämän sallii. Näin ollen pyrimme laajentamaan potentiaalisten sijoittajien määrää.
Olen täysin samaa mieltä avaavien sijoittajien tärkeydestä. Etsimme tällä hetkellä tahoja, joita tämä voisi kiinnostaa.
Ystävällisin terveisin,
Lasse Mäkelä
Omat kokemukseni mikrolainoista
Omat kokemukseni mikrolainoista ovat myönteisiä.
Nämä mikrolainat tai -luotot ovat (alun perin) kehitysmaiden ihmisille myönnettyjä pieniä rahasummia: Lainaajat ovat niin köyhiä, että eivät perinteisten määritelmien mukaan ole luottokelpoisia.
Olen kirjoitellut aikaisemmin myös Piksu palstalle kokemuksistani. Ehkä myönteiseen kokemukseen vaikuttaa se, että rahat palautuvat varsin nopeasti noin vuodessa, puolessatoista ja ne voi käyttää uudelleen.
Millä tuohon joukkorahoitukseen saisi vastaavan nopean positiivisen takaisinkytkennän.
Toimin suomalaisten yritysten rahoituksen edistämiseksi
Puhun ihan OK englantia, pidän tarvittaessa esityksiä englanniksi ja luen ja tilaan englanninkielisiä lehtiä.
Jos pääasiallinen kohderyhmä on suomen ulkopuoliset sijoittajat, niin silloin kannattaa käyttää niitä vieraita kieliä, jotka kuuluvat pääasialliseen kohderyhmään. Minä toimin kuitenkin yleensä suomalaisten kanssa ja täällä kulttuurialueellamme on ollut pieniä hyviä yrityksiä omastakin takaa. Ja monet tekevät materiaalin suomeksi (tai ruotsiksi ?). Olen osakkaana mukana kolmessa pienessä yrityksessä.
Voipi olla vaikea tavoitella suomalaisten sijoittajien valtavirtaa englanninkielisellä palvelulla ja olen samaa mieltä Lars:n kanssa siitä että yleisösijoittamista tavoittelevan palvelun voi olla vaikea saada tuhansia sijoittajia innostumaan ainakaan ihan tällä konseptilla.
Mutta on hieno juttu että tämän tyyppisiä palveluita on olemassa.
Kai