Kaikki konstit käyttöön nuorisotyöttömyyden torjunnassa

 Kun työttömyys hipoo kymmenen prosentin haamurajaa on varmasti aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Pahiten työttömyys uhkaa nyt sellaisia nuoria, joilla ei ole työkokemusta, eikä luontevaa sidettä yrityksiin esimerkiksi sukulaisuuden tai harrastusten kautta.

Pitkään työelämässä olleet irtisanonut eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnan kannalta yleensä lopulta lainkaan samanlainen ongelma kuin ilman ensimmäistäkään työpaikkaa jäävät nuoret.

Ansiosidonnan työttömyystuki takaa useimmille työelämästä työttömäksi jääville edes jonkinlaisen elintason. Toisaalta työttömyys jää työelämään ja ansiotulojen tuomaan elintasoon jo tottuneelle ihmiselle yleensä kuitenkin vain välivaiheeksi elämässä.

Jos kuitenkin nuori jää alunperinkin ilman minkäänlaista suhdetta työelämään siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi vasta opetella omaehtoisen elämisen malleja, voi syntyä pysyviä vahinkoja, joiden korjaaminen voi olla myöhemmin hyvin vaikeaa.

Siksi käytettävissä olevat paukut pitäisi suunnata nimenomaan nuorten työllistämiseen.

Tässä tilanteessa voisi ottaa esimerkiksi Järvenpään seudulla viime syksystä asti kokeillun Duuni Buumi -kampanjan käyttöön myös muualla.

Duuni Buumissa yritykset voivat ottaa nuoria lyhennetyllä työajalla harjoittelemaan niin, ettei siitä koidu yritykselle muita kustannuksia kuin nuoren ohjaamisen käytetty aika ja vaiva. Nuori taas useimmiten saa työttömyyskorvauksen verran ansiota.

Nuori hyötyy järjestelmästä monella tavalla. Nuori pysyy säännöllisten aikataulujen piirissä, mutta järjestelmässä yleisesti käytetty kuuden tunnin työaika on myös pehmeä lasku työelämän vaatimuksiin.

Toisaalta nuori luo samalla yrityksiin kullanarvoisia suhteita, joista voi olla valtavasti apua, kun yritykset laman helpottaessa taas alkavat rekrytoida. Yrityksessä jo tunnetut ja yritystä tuntevat nuoret ovat silloin varmasti etulyöntiasemassa.

 Kun työttömyys hipoo kymmenen prosentin haamurajaa on varmasti aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Pahiten työttömyys uhkaa nyt sellaisia nuoria, joilla ei ole työkokemusta, eikä luontevaa sidettä yrityksiin esimerkiksi sukulaisuuden tai harrastusten kautta.

Pitkään työelämässä olleet irtisanonut eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnan kannalta yleensä lopulta lainkaan samanlainen ongelma kuin ilman ensimmäistäkään työpaikkaa jäävät nuoret.

Ansiosidonnan työttömyystuki takaa useimmille työelämästä työttömäksi jääville edes jonkinlaisen elintason. Toisaalta työttömyys jää työelämään ja ansiotulojen tuomaan elintasoon jo tottuneelle ihmiselle yleensä kuitenkin vain välivaiheeksi elämässä.

Jos kuitenkin nuori jää alunperinkin ilman minkäänlaista suhdetta työelämään siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi vasta opetella omaehtoisen elämisen malleja, voi syntyä pysyviä vahinkoja, joiden korjaaminen voi olla myöhemmin hyvin vaikeaa.

Siksi käytettävissä olevat paukut pitäisi suunnata nimenomaan nuorten työllistämiseen.

Tässä tilanteessa voisi ottaa esimerkiksi Järvenpään seudulla viime syksystä asti kokeillun Duuni Buumi -kampanjan käyttöön myös muualla.

Duuni Buumissa yritykset voivat ottaa nuoria lyhennetyllä työajalla harjoittelemaan niin, ettei siitä koidu yritykselle muita kustannuksia kuin nuoren ohjaamisen käytetty aika ja vaiva. Nuori taas useimmiten saa työttömyyskorvauksen verran ansiota.

Nuori hyötyy järjestelmästä monella tavalla. Nuori pysyy säännöllisten aikataulujen piirissä, mutta järjestelmässä yleisesti käytetty kuuden tunnin työaika on myös pehmeä lasku työelämän vaatimuksiin.

Toisaalta nuori luo samalla yrityksiin kullanarvoisia suhteita, joista voi olla valtavasti apua, kun yritykset laman helpottaessa taas alkavat rekrytoida. Yrityksessä jo tunnetut ja yritystä tuntevat nuoret ovat silloin varmasti etulyöntiasemassa.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas