Kaikki konstit käyttöön nuorisotyöttömyyden torjunnassa

 Kun työttömyys hipoo kymmenen prosentin haamurajaa on varmasti aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Pahiten työttömyys uhkaa nyt sellaisia nuoria, joilla ei ole työkokemusta, eikä luontevaa sidettä yrityksiin esimerkiksi sukulaisuuden tai harrastusten kautta.

Pitkään työelämässä olleet irtisanonut eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnan kannalta yleensä lopulta lainkaan samanlainen ongelma kuin ilman ensimmäistäkään työpaikkaa jäävät nuoret.

Ansiosidonnan työttömyystuki takaa useimmille työelämästä työttömäksi jääville edes jonkinlaisen elintason. Toisaalta työttömyys jää työelämään ja ansiotulojen tuomaan elintasoon jo tottuneelle ihmiselle yleensä kuitenkin vain välivaiheeksi elämässä.

Jos kuitenkin nuori jää alunperinkin ilman minkäänlaista suhdetta työelämään siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi vasta opetella omaehtoisen elämisen malleja, voi syntyä pysyviä vahinkoja, joiden korjaaminen voi olla myöhemmin hyvin vaikeaa.

Siksi käytettävissä olevat paukut pitäisi suunnata nimenomaan nuorten työllistämiseen.

Tässä tilanteessa voisi ottaa esimerkiksi Järvenpään seudulla viime syksystä asti kokeillun Duuni Buumi -kampanjan käyttöön myös muualla.

Duuni Buumissa yritykset voivat ottaa nuoria lyhennetyllä työajalla harjoittelemaan niin, ettei siitä koidu yritykselle muita kustannuksia kuin nuoren ohjaamisen käytetty aika ja vaiva. Nuori taas useimmiten saa työttömyyskorvauksen verran ansiota.

Nuori hyötyy järjestelmästä monella tavalla. Nuori pysyy säännöllisten aikataulujen piirissä, mutta järjestelmässä yleisesti käytetty kuuden tunnin työaika on myös pehmeä lasku työelämän vaatimuksiin.

Toisaalta nuori luo samalla yrityksiin kullanarvoisia suhteita, joista voi olla valtavasti apua, kun yritykset laman helpottaessa taas alkavat rekrytoida. Yrityksessä jo tunnetut ja yritystä tuntevat nuoret ovat silloin varmasti etulyöntiasemassa.

 Kun työttömyys hipoo kymmenen prosentin haamurajaa on varmasti aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Pahiten työttömyys uhkaa nyt sellaisia nuoria, joilla ei ole työkokemusta, eikä luontevaa sidettä yrityksiin esimerkiksi sukulaisuuden tai harrastusten kautta.

Pitkään työelämässä olleet irtisanonut eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnan kannalta yleensä lopulta lainkaan samanlainen ongelma kuin ilman ensimmäistäkään työpaikkaa jäävät nuoret.

Ansiosidonnan työttömyystuki takaa useimmille työelämästä työttömäksi jääville edes jonkinlaisen elintason. Toisaalta työttömyys jää työelämään ja ansiotulojen tuomaan elintasoon jo tottuneelle ihmiselle yleensä kuitenkin vain välivaiheeksi elämässä.

Jos kuitenkin nuori jää alunperinkin ilman minkäänlaista suhdetta työelämään siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi vasta opetella omaehtoisen elämisen malleja, voi syntyä pysyviä vahinkoja, joiden korjaaminen voi olla myöhemmin hyvin vaikeaa.

Siksi käytettävissä olevat paukut pitäisi suunnata nimenomaan nuorten työllistämiseen.

Tässä tilanteessa voisi ottaa esimerkiksi Järvenpään seudulla viime syksystä asti kokeillun Duuni Buumi -kampanjan käyttöön myös muualla.

Duuni Buumissa yritykset voivat ottaa nuoria lyhennetyllä työajalla harjoittelemaan niin, ettei siitä koidu yritykselle muita kustannuksia kuin nuoren ohjaamisen käytetty aika ja vaiva. Nuori taas useimmiten saa työttömyyskorvauksen verran ansiota.

Nuori hyötyy järjestelmästä monella tavalla. Nuori pysyy säännöllisten aikataulujen piirissä, mutta järjestelmässä yleisesti käytetty kuuden tunnin työaika on myös pehmeä lasku työelämän vaatimuksiin.

Toisaalta nuori luo samalla yrityksiin kullanarvoisia suhteita, joista voi olla valtavasti apua, kun yritykset laman helpottaessa taas alkavat rekrytoida. Yrityksessä jo tunnetut ja yritystä tuntevat nuoret ovat silloin varmasti etulyöntiasemassa.

Related Posts

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee

Sijoittaminen

Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia

Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski