Kaikki puolueet kannattavat maakohtaisen kirjanpidon vaatimista suuryrityksiltä

Eduskuntapuolueet kannattivat yksimielisesti ulkopoliittisessa vaalipaneelissa maakohtaisen kirjanpidon vaatimista monikansallisilta suuryrityksiltä. Se olisi keskeinen keino puuttua veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Nykyiset kirjanpitosäännöt mahdollistaa muun muassa voittojen siirtämisen maihin, joissa veroja peritään mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan.

Kuvassa vasemmalta: juontaja Johanna Korhonen, Björn Månsson (r.), Anni Sinnemäki (vihr.), Vesa-Matti Saarakkala (ps.), Paula Lehtomäki (kesk.), Erkki Tuomioja (sd.), Sampsa Kataja (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Sari Palm (kd.).

Vilkkain keskustelu vaalipaneelissa käytiin rahoitusmarkkinoiden verottamisesta, vaikka kaikki puolueet panisivat rahoitusmarkkinat maailmanlaajuisesti verolle. EU-tasoiseen veroon puolueet olisivat pääosin valmiit, mutta sitä epäilivät  keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.

Kaikki eduskuntapuolueet kannattavat rahoitusmarkkinoiden verottamista ensi vaalikaudella maailmanlaajuisesti ja edellyttäisivät suuryrityksiltä tarkempaa talousraportointia veronkierron hillitsemiseksi, ilmeni tiistaina Kepan ja Paasikivi-Seuran ulkopoliittisessa vaalipaneelissa Helsingissä.

”Ikävä pilata yllätys, mutta eduskuntavaalien voittaja on jo selvillä: kehitysmaiden köyhät. Jos kansainvälisen talouden säännöt saataisiin läpinäkyvämmiksi ja reiluimmiksi, olisi avun tarve maailmassa paljon pienempi. Suomella on oma roolinsa tässä työssä”, sanoo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo.

”Uusi hallitus pääsee ottamaan kantaa sekä veronkierron hillitsemiseen että rahoitusmarkkinoiden verottamiseen jo hallituskauden alkupuolella, kun ne tulevat esiin EU:ssa. Lupaukset pitää lunastaa silloin käytännössä”, Railo toteaa.

Suomalaiset näkevät eriarvoisuuden turvallisuushaasteena

Vaalipaneelissa julkaistiin myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimukselta tilaama mielipidetiedustelu, jossa suomalaisilta kysyttiin ”Mihin teidän mielestänne pitäisi ensisijaisesti osoittaa rahaa suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi?”. 

Annetuista kolmesta vastausvaihtoehdosta suosituin oli ”Kansainvälisen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä konfliktien ehkäisyyn kehitysyhteistyöllä ja muilla poliittisilla keinoilla”. Tätä mieltä on neljä kymmenestä suomalaisesta (39 %). Lähes yhtä suosittu vastausvaihtoehto oli kriisinhallintaan ja rauhan välitykseen (38 %). Aseellisen puolustuksen näki ensisijaisena keinona turvallisuuden edistämisessä hieman vajaa viidesosa vastaajista (18 %). Vaalipaneelissa tämän vaihtoehdon valitsi vain perussuomalaiset. Muut eduskuntapuolueet kannattivat eriarvoisuuden vähentämistä maailmasta. Ne olivat myös sitä mieltä, että kehitysyhteistyön määrätavoite, 0,7 prosenttia kansantulosta vuoteen 2015 mennessä, on edelleen voimassa.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan ja Paasivi-Seuran vaalipaneeli järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä tiistaina 1.3. Vaalipaneeliin osallistuivat  Sampsa Kataja (kok), Paula Lehtomäki (kesk), Erkki Tuomioja (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Anni Sinnemäki (vihr), Björn Månsson (r), Sari Palm (kd) ja Vesa-Matti Saarakkala (p).

Paneelia seurasi paikanpäällä täysi tupa eli reilut 400 henkilöä. Lisäksi Suomen Kuvalehden verkkosivujen kautta suoraa lähetystä Vanhalta seurasi parhaimmillaan useita satoja.

2 thoughts on “Kaikki puolueet kannattavat maakohtaisen kirjanpidon vaatimista suuryrityksiltä

  1. Mitä tämä ”tarkempi kirjanpito” tarkoittaa

    Mitä tämä "tarkempi kirjanpito" tarkoittaa? Miten se lisää esimerkiksi verotuloja Suomessa?

    Estääkö kirjanpito kalliin lainan ottamista konsernin hollantilaiselta emoyhtiöltä? Entä miten tarkempi kirjanpito vaikuttaa konsernin sisäiseen siirtohinnoitteluun? Kokemuksesta tiedän että valmistetun tavaran hinta voidan perustellusti määritellä joko1€/kpl tai aivan yhtä hyvin 2€/kpl riippuen siitä miten kiinteitä kustannuksia vyörytetään.

    Tällaisissa asioissa pitää edetä kansainvälisten sopimusten kautta, muuten ollaan erittäin vaarallisilla vesillä. Oikeampi osoite taitaa olla EU-parlamentti eikä Suomen eduskunta.

    Onko muuten kansaedustajien tehtävä ajaa suomen kansalaisten etua vai valmiiksi voittajiksi julistettujen kehitysmaiden köyhien?

  2. hoh-hoijaa

    Sellainen maakohtainen kirjanpito, joka oikeasti estäisi verosuunnittelua, on erittäin vaikea toteuttaa. Porsaanreikiä, tulkintavaihtoehtoja, kirjausvaihtoehtoja ym kirjanpitosäännöksissä riittää. Lisäksi: 1) mitä pahaa verosuunnittelussa on? 2) mikäli jonkun alueen yhtenäinen, pitävä kirjanpitosäännöstely, jolla on halutut seuraukset, saadaan toteutettua, mikä estää siirtämästä konttoria maahan, joka ei ole tuossa säännöstelyssä mukana?

    "Vilkkain keskustelu vaalipaneelissa käytiin rahoitusmarkkinoiden verottamisesta, vaikka kaikki puolueet panisivat rahoitusmarkkinat maailmanlaajuisesti verolle."

    WTF? Ensinnäkin miksi rahoitusmarkkinoita pitäisi verottaa entistä enemmän? Toiseksi rahoitusmarkkinavero, esim. transaktiovero, kohdistuu merkittäviltä osin yrityksiin, jotka haluavat rahoitusta, sekä näiden yritysten työntekijöihin. Transaktiovero nostaa heti rahoituksen hintaa, koska osa verosta siirretään rahoituksen hankkijan maksettavaksi. Lisäksi hinnanmuodostus heikkenee ja likviditetti kuivuu. Oikein hinnoitellut arvopaperit sisältävät paljon informaatiota, joka on muun talouden käytettävissä. 

     

    "Ikävä pilata yllätys, mutta eduskuntavaalien voittaja on jo selvillä: kehitysmaiden köyhät. Jos kansainvälisen talouden säännöt saataisiin läpinäkyvämmiksi ja reiluimmiksi, olisi avun tarve maailmassa paljon pienempi."

    Lisää vapaata kauppaa, maataloustukien leikkaus, EU:n protektionismi pois. Valtion harrastama kehitysapu on kyseenalaista, koska eräiden merkittävien tutkimuksien mukaan se ei ole tehokas tapa auttaa kehitysmaiden kansalaisia

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen