Kansainvälinen sijoittaminen on helppoa ja tuottoisaa
Moni suunnittelee kansainvälistä hajauttamista, mutta minne kannattaa hajauttaa, kuinka paljon ja millä instrumenteilla?
Kannattaa hajauttaa sinne missä kavu on vahvaa
Yksinkertaisinta on sijoittaa sinne, missä kasvu on vahvinta. Hyvään kansainväliseen hajautukseen pääsee, jos samalla painottaa sijoituksiaan sinne missä bruttokansantuote on suurinta. Nämä molemmat kriteerit on itse asiassa helppo yhdistää. Kun kertoo buruttokansantuotteen kasvuprosentin bruttokansantuotteen määrällä saa erittäin hyvän mittarin järkevälle painotukselle. Salkkuun tulee niitä maantieteellisiä alueita joissa kasvu ja kansantuote ovat suurimpia.
Alla on tämän kritteerin mukaan lasketut prosenttiosuudet kasvuhakuiselle salkulle. Bruttokanstuote on tässä vertailussa lisäksi korjattu ostovoimapariteetin mukaan niin, että valuutan mahdollinen aliarvostus tulee oikein huomioiduksi. Laskennan lähtötietoina on käytetty luotettavaksi osoittautuneita IMF:n ennusteita vuodelle 2011.
Kasvuneutraalin salkun prosenttiosuudet (Lähdetiedot: IMF)
On mielenkiintoista on havaita, että neutraaliin salkkuun tulee näillä kriteereillä vain noin 5% euroalueen osakkeita. Mahtaako kenelläkään suomalaisella sijoittajalla olla lähellekään tällaista jakaumaa vaikka näillä kriteereillä laskettu salkku tuottaakin ihan hyvää voittoa? Tuskinpa vain. Kansainvälinen sijoittaminen on uutta ja aika harva meistä on hajauttanut sijoituksiaan Suomen ulkopuolelle.
Moni suunnittelee kansainvälistä hajauttamista, mutta minne kannattaa hajauttaa, kuinka paljon ja millä instrumenteilla?
Kannattaa hajauttaa sinne missä kavu on vahvaa
Yksinkertaisinta on sijoittaa sinne, missä kasvu on vahvinta. Hyvään kansainväliseen hajautukseen pääsee, jos samalla painottaa sijoituksiaan sinne missä bruttokansantuote on suurinta. Nämä molemmat kriteerit on itse asiassa helppo yhdistää. Kun kertoo buruttokansantuotteen kasvuprosentin bruttokansantuotteen määrällä saa erittäin hyvän mittarin järkevälle painotukselle. Salkkuun tulee niitä maantieteellisiä alueita joissa kasvu ja kansantuote ovat suurimpia.
Alla on tämän kritteerin mukaan lasketut prosenttiosuudet kasvuhakuiselle salkulle. Bruttokanstuote on tässä vertailussa lisäksi korjattu ostovoimapariteetin mukaan niin, että valuutan mahdollinen aliarvostus tulee oikein huomioiduksi. Laskennan lähtötietoina on käytetty luotettavaksi osoittautuneita IMF:n ennusteita vuodelle 2011.
Kasvuneutraalin salkun prosenttiosuudet (Lähdetiedot: IMF)
On mielenkiintoista on havaita, että neutraaliin salkkuun tulee näillä kriteereillä vain noin 5% euroalueen osakkeita. Mahtaako kenelläkään suomalaisella sijoittajalla olla lähellekään tällaista jakaumaa vaikka näillä kriteereillä laskettu salkku tuottaakin ihan hyvää voittoa? Tuskinpa vain. Kansainvälinen sijoittaminen on uutta ja aika harva meistä on hajauttanut sijoituksiaan Suomen ulkopuolelle.
Hajautus kannattaa tehdä rahastosijoituksilla
Millä instrumenteilla tähän hajautukseen on mahdollista päästä? Suomalaisilla rahastoyhtiöillä on luonnollisesti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Toisen vaihtoehdon tarjoavat pörssinoteeratut indeksirahastot, joita voi ostaa ja myydä niin kuin osakkeita. ETF rahastoja voi verrata piksun sivuilla: http://www.piksu.net/etfreplay.
Alla on lista suosituimmista ETF rahastoista (kaupankäyntitunnukset), joilla pääsee neutraaliin, kasvuhakuiseen osakesalkkuun sekä salkun prosenttiosuudet. Jokaisen kannattaa titenkin itse painottaa salkkuaan omien mieltymystensä mukaiseksi. Alla olevat kasvuneutraalin salkun prosenttiosuudet eivät ota huomioon poliittista tilannetta ja monia muita asioita joita sijoittaja mahdollisesti haluaa hyödyntää tehdessään sijoituspäätöstä.
Kasvuneutraaliin hajatukseen soveltuvat rahastot sekä niiden prosenttiosuudet (Lähdetiedot: piksu:n ETF vertailusivut, IMF)
Tässä mainittuja USA:n pörssissä noteerattuja ETF rahastoja saa ostaa useimpien osakevälittäjien ja pankkien kautta (esim. Tapiola, FIM,..). Valitut rahastot kuuluvat maailman eniten vaihdettuihin arvopapereihin ja niiden likviditeetti (mahdollisuus ostaa ja myydä) on parempi kuin esimerkiksi suurilla suomalaisilla pörssiyhtiöillä. Ovat siis ihan kivoja ja helppokäyttöisiä instrumenttejä.
”It is widely believed that
"It is widely believed that economic growth is good for stockholders. However, the cross-country
correlation of real stock returns and per capita GDP growth over 1900–2002 is negative"
http://bear.warrington.ufl.edu/ritter/PBFJ2005.pdf
"Conventional wisdom can be defined as ideas that are so ingrained in our belief system that they go unchallenged. Unfortunately, much of the conventional wisdom about investing is wrong. One example of conventional wisdom being wrong is that investors seeking high returns should invest in countries that are forecasted to have high rates of economic growth (e.g., India, China). It certainly seems intuitively logical that if you could accurately forecast which countries would have high rates of economic growth that you would be able to exploit that knowledge and earn abnormal returns."
http://seekingalpha.com/article/54973-economic-growth-and-equity-returns-conventional-wisdom-is-wrong-again
Totta
BKT:n kasvu yksistään on aika huono kriteeri maiden valinnalle.Kansainvälisessä indeksisijoittamisessa kannattaa katsoa eri maiden arvotuslukuja ja mahdollisesti seurataa momentum strategioita.
BKT: ja osaketuotojen yhteyden kanssa kannattaa huomioida kaksi asiaa: (1) mistä BKT:n kasvu johtuu, (2) ja mikä on tarkasteluperiodi BKT:n muutosten ja osaketuottojen välillä, esim. selitetäänkö tuottoja yhden, viiden vai kahdenkymmenen vuoden päähän vuoden päähän. Näissä voi olla huomattavia eroja. Jos BKT on saatu nousuun lyhyen tähtäimen politiikalla ja varallisuusarvojen kuplalla, voi BKT: kasvun ja pörssituottojen välillä olla jopa negatiivinen yhteys. Jos taas BKT:n kasvu on yhteydessä sellaiseen politiikkaan, joka luo investointeja, kasvua, ja työpaikkojanpitkällä aikavälillä, saattaa BKT:n ja pörssituottojen yhteys olla positiivinen. Mahdollisesti BKT:n kasvun takaa pitäisi voida siis löytää pitkänajan kasvutasapaino.
Aihealueella riittää siis paljon tutkittavaa ja paljon on asioita, joita ei kunnolla tiedetä. Yllä mainituista syistä olen kuitenkin varovainen esim. Kiinan kanssa. Kasvu on vaikuttavaa, mutta taustalla on paljon kiinteistö spekulointia. ja yms. rakenteellisia ongelmia.