Kassavirraltaan vahvat yritykset pystyvät hoitamaan velkaansa ja velkaantuneisuus toimii silloin sijoittajan eduksi

Sijoittaminen

Piksu toimitus tutki suomalaisten yritysten velkaantuneisuutta. Velkaantuneisuus osoittautui menestystekijäksi, jos yrityksen operatiivinen liiketoiminta on tuottavaa. Silloin velka toimii sijoittajan eduksi. Velkaantuneisuus oli myrkkyä niille, joiden operatiivinen toiminta tuotti huonosti kassavirtaa.  Joidenkin yritysten tulot eivät riitä edes korkojen maksuun.

Juha Vahe toi artikkelissaan ”Inflaatiota, komissaari Gentiloni” esille sen, että tosiasiallinen inflaatio laukkaa jo reipasta 3,5% vauhtia. Inflaatio johtaa yleensä loppujen lopuksi korkojen nousuun ja siksi nyt voi olla hyvä hetki tutkia myös yritysten velkaantuneisuutta ja kykyä hoitaa velkaa. Oheisessa taulukossa on muutamia velkaantuneimpia yrityksiä mittarilla ”velka / tasevarallisuus (%)”. Velanhoitokykyä kuvaamaan on otettu tunnusluku ”viimeisen vuoden operatiivinen kassavirta / tasevarallisuus (%)”.

Yrityksen velanhoitokyky on hyvää tasoa, jos operatiivinen kassavirta tuottaa velan korkoa suurempaa tuottoa. Silloin velka työskentelee sijoittajan eduksi. Oheisen taulukon yrityksistä ainakin Kesko, Kone, Aspo, Alma, Valmet, Tokmanni, ja Puuilo kuuluvat näihin velanhoitokyvyltään hyviin yhtiöihin, jotka tuottavat yritykseen sijoitetulle tasevarallisuudelle operatiivista kassavirtaa yli 10%. Näiden yritysten velkaantuminen on tervettä ja tuottaa sijoittajalle tuloa.

Kyseenalaisempia yrityksiä ovat ainakin Finnair, Noho, Fortum ja Oriola. Näiden yritysten heikko operatiivinen kassavirta ei oikein tahdo riittää kattamaan velanhoitokuluja.  Nämä yritykset kuuluvat tämän vertailun velkaantuneimpiin ja ne saavat lainaa muita yrityksiä kalliimmalla korolla. Tämä entisestään heikentää niiden asemaa.

Mitä tapahtuu jos tapahtuu Juha Vahen mainitsema yhden prosentin korkotason nousu?  Kaikkien, niin hyvien kuin huonojenkin, asema heikkenee. Kaikki saavat kantaakseen korkeampien korkojen kuorman. Korkotason nousuun liittyy yleensä kasvava riski konkursseista.  Tämän seurauksena heikkon velanhoitokyvyn yritykset joutuvat yhä ahtaammalle. Niille myönnetään lainaa yhdä heikommin ehdoin ja tappion kierre voi olla uhkaamassa.

 

Kuvan lähde: pixabay

 

 

 

 

Vastaa

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com