Kasvu käynnistyy teknologiateollisuuden investoinneilla Suomeen

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 66,5 miljardia euroa vuonna 2014. Liikevaihto kasvoi noin kaksiprosenttia edellisvuotisesta. Kasvun takana olivat lähinnä peliteollisuus, terästuotanto ja autojen valmistus.

Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tilaukset eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuosineljänneksen tasolle. Tilauskanta pysyi ennallaan edeltävällä vuosineljänneksellä saatujen laivatilausten ansiosta.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna lähes 10 000:lla. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 276 000.

Henkilöstön vähenemisestä huolimatta alan yritykset rekrytoivat viime vuonna uutta henkilöstöä kaikkiaan noin 20 000. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita. 

Yritykset haluavat investoida Suomeen

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vakuuttaa, että suomalaiset yritykset haluavat kasvaa ja työllistää Suomessa.

– Teolliset investoinnit ovat olleet pitkään vähäisiä ja ne on saatava käyntiin. Nykyinen tuotantokapasiteetti ja nähtävissä oleva talouskasvu eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja, Turunen painottaa.

Teknologiateollisuuden uusi teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saadaan toteutettua.

– On tärkeää, että säästöpaineissa ei unohdeta investoida tulevaisuuteen, Rauhansalo muistuttaa.

Yritysten kannattavuus Suomessa on suorastaan romahtanut viime vuosina. Tämä koskee laajasti kaikkia toimialoja ja myös teknologiateollisuuden yrityksiä. Vuonna 2013 teknologiateollisuuden yritysten nettotulos oli keskimäärin vain 0,9 prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Vuosina 2000-2005 osuus oli 7,3 prosenttia ja 2006-2007 keskimäärin 12 prosenttia.

– Tilanne on huolestuttava, sillä vain kannattava yritys voi investoida. Säädösviidakon purkamisen lisäksi investointien käynnistymistä voidaan edistää verotuksella. Tällä hetkellä yrityksillä ja omistajilla ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa Suomeen pitkäjänteisesti, Rauhansalo toteaa.

– Verojärjestelmän tulisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen, kannustava, oikeudenmukainen ja ennakoitava. Sitä se ei nyt ole, Rauhansalo sanoo.

Verojärjestelmän suurimmat ongelmat koskevat sen heikkoa dynamiikkaa, yritysten liikevoittojen kaksinkertaista verotusta ja sukupolvenvaihdosten verotusta. Verokiila on vakava työllistymisen ja työpaikkojen este.

Kasvun mahdollisuudet on hyödynnettävä

Suomea pidetään osaamisen kärkimaana. Pienenä kansakuntana meidän tulee hyödyntää koulutuksen resurssit mahdollisimman tehokkaasti.  Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin, jotta osaajat voidaan palkata kitkattomammin työelämään. Tämä tarkoittaa, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää entisestään tiivistää.

– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tässä Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen, Jorma Turunen painottaa.

Ennen päätöksiään eduskunnan ja hallituksen tulee arvioida niiden hyödyt ja kustannukset. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa esimerkiksi digitalisaation avulla.

– Kasvu on kuitenkin haettava vientimarkkinoilta. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat, Turunen muistuttaa.

Suomi on kuitenkin kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa.

 

Materiaalit:

Esitysmateriaali

Raportti kokonaisuudessaan

Teknologiateollisuus vastaa noin 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

 

Teknologiateollisuuden manifesti:  On ryhdyttävä toimeen

One thought on “Kasvu käynnistyy teknologiateollisuuden investoinneilla Suomeen

  1. Mikä kannustaa suomalaisia perustamaan yrityksiä?

    Suomeen ei investoida ja miksi investoitaisiin 0,9% tuotolla…. On parempia maita mihin rakentaa tehtaita, työpaikkoja ja maksaa veroja.

    Suomessa nautimme mm. Jutta Urpilaisen "ei enää verottomia osinkoja" -ideologiasta, jossa yritykset ja yrittäjät ovat pahoja. Niitä pitää valvoa ja säännöstellä.

     

    Esimerkkinä ravintolat

    Ravintolatoimintaan liittyy melkoinen määrä byrokratiaa, valvontaa ja muuta sellaista, jossa tehdään jotain muuta kuin makuelämyksiä asiakkaille.

    Viekö Suomi ravintoloitaan ulkomaille? Ei! Meillä on kiinalaisia-, italilaisia ja japanilaisia ravintoloita. Meillä on amerikkalaisia hampurilaisravintoloita ja turkkilaisia kebab-kioskeja.

     

    Esimerkkinä matkapuhelinpelit

    Matkapuhelimiin saa tehdä pelejä ilman yhtään viranomaismääräystä tai ohjetta. Ei ole valvontaa eikä sääntöviidakkoa. 

    Viekö Suomi matkapuhelinpelejä ulkomaille? Kyllä! Supercell on maailman paras matkapuhelinpeliyritys. Angry Birds oli vielä joku  vuosi sitten paras ja tunnetuin peli. Rahaa ja mainetta sataa kaatamalla Suomeen.

     

    Mistä keskusteltiin yo. aloilla?

    Ravintolat väänsivät viranomaisten kanssa kättä markiisien ulkonäöstä. Terassit menivät melkein lakkoon.

    Supercellin omistajat myivät 1.1 miljardilla 51% Supercellistä ja omistajat ilmoittivat maksavansa veronsa Suomeen.

    Kumpi keskustelu kannustaa suomalaisia perustamaan yrityksiä?

     

     

     

     

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen