Kotimaiset konepajat korjausliikkeessä

Kotimaiset konepajat ovat tekemässä rajun, jo heinäkuun loppupuolella alkaneen nousun päätteeksi selvää korjausliikettä. Metso, Wärtsilä, Cargotec, Outotec ja Konecranes ovat tulleet vuodenvaihteen nurkilla tekemistään huipuista alas kymmenkunta prosenttia. Kone teki uuden huipun vielä viikko sitten, mutta sekin vajosi takaisin entisen huipun alle. Kun samaan aikaan pörssit ovat kokonaisuutena Suomessa ja muualla nousseet, korjausliike on tavallista markkinahälyä painokkaampi.

 

Se ei silti vielä välttämättä tarkoita, että konepajoilla olisi menossa aiempaa heikommin. Takana on kova nousu, joka jossain vaiheessa taittuu aina korjausliikkeeksi. Todennäköisesti reaalitalouden tekijöistä taustalla kummittelee Kiinan kiihtynyt inflaatio ja viranomaisten toimet sen hillitsemiseksi. Tämän markkinat ilmeisesti tulkitsevat heikentävän tai ainakin samentavan konepajojen näkymiä Aasiassa, josta kasvua nyt haetaan. Konepajojen hinnoittelukin on noussut varsin haastavaksi, mikä houkuttaa kotiuttamaan voittoja.

 

Viikkoindikaattorien perusteella korjausliike jatkunee vielä jonkun aikaa, ja tavallista on, että korjauksen lopussa koetaan jonkin asteen myyntipaniikki, kun tukitasot pettävät ja heikkohermoisimmat syöksyvät myymään pahinta peläten. Tälle syöksylle luontevin ajankohta olisi yleismarkkinan korjausliike, joka nähtäneen lähiviikkoina, koska nousua on kestänyt jo puolitoista kuukautta.

 

Kotimaiset konepajat ovat tekemässä rajun, jo heinäkuun loppupuolella alkaneen nousun päätteeksi selvää korjausliikettä. Metso, Wärtsilä, Cargotec, Outotec ja Konecranes ovat tulleet vuodenvaihteen nurkilla tekemistään huipuista alas kymmenkunta prosenttia. Kone teki uuden huipun vielä viikko sitten, mutta sekin vajosi takaisin entisen huipun alle. Kun samaan aikaan pörssit ovat kokonaisuutena Suomessa ja muualla nousseet, korjausliike on tavallista markkinahälyä painokkaampi.

 

Se ei silti vielä välttämättä tarkoita, että konepajoilla olisi menossa aiempaa heikommin. Takana on kova nousu, joka jossain vaiheessa taittuu aina korjausliikkeeksi. Todennäköisesti reaalitalouden tekijöistä taustalla kummittelee Kiinan kiihtynyt inflaatio ja viranomaisten toimet sen hillitsemiseksi. Tämän markkinat ilmeisesti tulkitsevat heikentävän tai ainakin samentavan konepajojen näkymiä Aasiassa, josta kasvua nyt haetaan. Konepajojen hinnoittelukin on noussut varsin haastavaksi, mikä houkuttaa kotiuttamaan voittoja.

 

Viikkoindikaattorien perusteella korjausliike jatkunee vielä jonkun aikaa, ja tavallista on, että korjauksen lopussa koetaan jonkin asteen myyntipaniikki, kun tukitasot pettävät ja heikkohermoisimmat syöksyvät myymään pahinta peläten. Tälle syöksylle luontevin ajankohta olisi yleismarkkinan korjausliike, joka nähtäneen lähiviikkoina, koska nousua on kestänyt jo puolitoista kuukautta.

 

Koska konepajojen nousu oli niinkin messevä, korjausliike voi kestää pari kolme kuukautta siinäkin tapauksessa, että yhtiöiden tilanteessa ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Viikkoindikaattorit ovat selvästi alaspäin. Keskivälin liukuvat viikkokeskiarvot ovat vielä reilusti alempana, ja usein ne korjausliikkeissä testataan ja alitetaankin. Sen perusteella ei kannata ihmetellä, jos konepajojen kurssit putoavat vielä luokkaa 10-15 prosenttia ilman kummempia uutisia.

 

Heikki Ikonen

Related Posts

Autoa siirtämässä
Yhteiskunta

Helsinki tarvitsee katujen puhdistuksesta kertovan tekstiviestipalvelun takaisin!

Helsingissä ei ole enää käytössä katujen puhdistussuunnitelmista ilmoittavaa tekstiviestipalvelua. Sopimus päättyi ilmeisesti vuonna 2024, eikä sitä ole jatkettu, vaikka korvaavaa järjestelmää ei ole, eikä liioin

Lajittelematon Sijoittaminen

Kullan hinta on kautta historian mitannut epävarmuutta ja huolta tulevasta

Kullan hinta on aina ollut korkealla silloin kun maailmassa on paljon epävarmuutta, mutta inflaatiosuojaksi kultaharkoista ei ole.

Kullan inflaatiokorjattu markkinahinta on ollut korkealla silloin kun on

Yhteiskunta

Työttömyyden ytimeen on yksinkertainen syy: palkanmuodostuksen kankeus

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhä useampi suomalainen haluaa töihin, mutta työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla ja monet päätyvät työttömiksi.

Markkinatalous toimisi niin, että työtä tarjotaan hieman alemmilla