Lakon aikaansaamat vienninmenetykset supistavat elintasoamme prosentilla
Menossa olevat lakot supistavat viennistä saatavia tuloja elinkeinoelämän mukaan yhdellä miljardilla. Vaikutukset kansalaisten palkkoihin, eläkkeisiin, tulonsiirtoihin ja euroissa laskettuun elintasoon on 1% luokkaa, jos viennin sakkaamiseen sopeudutaan välittömästi.
Yllä oleva väittämä tarvitsee tuekseen perustelut. Vientimme on sadan miljardin luokkaa ja tuo menetetty miljardi on siis prosentti kokonaisviennistä. Sopeutuminen tarkoittaa sitä että tuonti sopeutuu suurin piirtein samaan suuruusluokkaan palveluiden ja tavaroiden viennin kanssa. Ja kun tuonti pienenee niin me kansalaiset saamme 1% vähemmän ulkomaisia palveluita (ulkomaanmatkoja), tavaroita ja tuotteita. Tämä tarkoittaa sitä että meillä tulee olla 1% vähemmän euroja käytettävissämme. Palkkoja, eläkkeitä ja tulonsiirtoja on supistettava 1% verran että tähän päästään.
Ostovoimapariteetilla korjattu elintasomme laskee vain 0,3 %
Lohduttavana piirteenä on se, että ostovoimapariteetilla laskettu elintasomme laskee vähemmän, noin 0,3%. Perustelu on yksinkertainen. Bruttokansantuotteemme on 300 Mrd€ suuruusluokkaa. Suurin osa, noin 200Mrd€, menee kotimaiseen kulutukseen. Kun palkat euroissa laskettuna pienenevät, niin halpenevat myös nuo 200 Mrd€ arvoiset palvelut samassa suhteessa. Saamme edelleen kotimaisia palveluita määrällisesti saman verran vaikka palkat ja eläkkeet laskevatkin. Ja lopputuloksena on, että ostovoimapariteetilla korjattu elintasomme laskee vain noin 0,3%.
Sopeutuminen varmistaa kilpailukyvyn ja tulevaisuuden
Ilahduttavaa tässä katastrofissa on se, että kun palkkatasomme on loppujen lopuksi sopeutunut, niin kilpailukykymme kasvaa ja vientimme alkaa kenties parantua. Meistä tulee kilpailukykytiikeri tai jos halutaan ilkeästi sanoa niin meistä tulee halpatuotantomaa. Sitä kohtaloa on tässä meidän nykyisessä tilanteessa muutenkin mahdoton välttää.
Suomen yhteiskunnan jäykkyydet todennäköisesti pahentavat vaikutuksia
Tässä yllä olevassa on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu että sopeutuminen lakkojen aiheuttamaan yhden miljardin menetykseen nettoviennissä tapahtuu heti. Mutta käytännössä kaikkien palkat, eläkkeet ja tulonsiirrot eivät laske heti kesällä kun lakot päättyvät. Sopeutuminen vie aikaa. Shokin vaikutukset elintasoon ovat yleensä aina pienempiä jos sopeutuminen tehdään ripeästi. Vitkuttelulla on hintansa. Tässä artikkelissa ei ole mahdollista käsitellä työmarkkinajärjestelmämme, eläkejärjestelmämme ja tulonsiirtojärjestelmämme jäykkyyksien vaikutuksia ja siitä syystä nämä hitauden aiheuttamat lisäongelmat täytyy jättää analysoimatta ja kuvata vain asian yksinkertainen ydin.
Laskelmassa on epätarkkuutta myös sen suhteen kuinka suuri osa kulutuksestamme koostuu ulkomaisista palveluista ja tuotteista. Mutta laskelma on silti hyvä karkea approksimaatio sille miten tässä käy.
Kuvan lähde: wikimedia
Eroan ammattiliitosta ja siirrän tilini Osuuspankiin p***le.
Artikkelin arvio on kyllä oikea jos sopeutuminen tehdään välittömästi.
Sopeutuminen tehdään yleensä viiveellä esimerkiksi niin, että neljän vuoden ajan on 0.25% pienempi elintaso.
Viive sopeutumisessa aiheuttaa sen että syntyy velkaa. Ensimmäisenä vuonna 1 Mrd€ ja ellei vienti parane niin sitten jatkossakin pienempiä määriä kunnes sopeutuminen on tehty.
Viive sopeutumisessa aiheuttaa muutakin lisäharmia. Muutamana sopeutumista edeltävänä vuotena syötetään yhteiskunnan palkkatasoon lisää velkarahaa. Tämä velkaraha nostaa yleistä kustannustasoa ja se taas vaikuttaa vientiteollisuuden kilpailukykyyn karkottaen investointeja ja rasittaen olemassaolevaakin teollisuutta.
” meistä tulee halpatuotantomaa”
Meidän kannattaa panostaa markkinointiin ja kertoa miten luotettava kauppakumppani Suomi on. Suomalainen rehellisyys ja luotettavuus kaupassa ovat tärkeitä markkinointiväittämiä ja niitä pitää kehua aina (nykyisten itkuvirsien sijasta).
Suomen viennin huippulaatu, vastuullinen asenne ja rehellisyys asioiden hoidossa ovat jatkossakin valttejamme. Uskon vielä, että Naton jäsenyys tuo meille uusia tilauksia jenkeistä, Japanista ja sotaa käyvistä maista kuten Ukraina. Pasien ohella panostaisin ammustuotantoon isommin, koska näistä on juuri nyt suurin pula Euroopassa.
On selvää että lakkoilua säätelevä vuonna 1946 säädetty laki ei enää toimi nykyajassa. Poliittiset lakot ovat keino, joka sodan jälkeen AY:lke/vasemmistolle annettiin käyttää veto-oikeutta parlamentaarisiin päätöksiin. Laki säädettiin tilanteessa jossa maa oli juuri selvinnyt sodasta ja 1945 eduskuntavaaleissa vasemmisto oli jyrännyt valtaan uusin voimin, kun sota-aikaan kielletyt kommunistit oli vaaleissa mukana. Alkoi ”vaaran vuodet” ja pelko vallankaapauksesta (sisäministeri Yrjö Leino, Punainen Valpo jne.) oli ilmeinen, ties vaikka olisimme päätyneet osaksi Neuvostoliittoa. Laki on siis tehty oloissa, joissa oli joustettava ja tehtävä myönnytyksiä aivan erityisessä määrin, jotta yhteiskunta olisi pysynyt vakaana. Nyt olisi jo korkea aika palata parlamentarismiin ja poistaa vasemmiston veto-oikeus.
Nyt tarvitaan ryhtiliike. Pohjanmaan poikia kutsutaan kuten aikaisemminkin historiassa kriisin ollessa päällä. Pohjanmaan nyrkki astuu esiin ja sanoo: nyt riittää, menemme töihin heti pääsiäisen jälkeisenä arkipäivänä.