Lomaraha ei ole harmiton rakenne

Hallitus on aikeissa viedä lomarahat osaksi lainsäädäntöä, mikä potentiaalisesti voisi tuoda lomarahat myös työpaikoille, joissa sitä ei ennestään ole ollut. Ilmeisesti tämän olisi kuitenkin tarkoitus onnistua niin, ettei työpaikkojen palkkakustannukset kasvaisi. Pohjimmiltaanhan lomaraha on vain yksi, hieman outo osa palkkaa, eikä se sellaisenaan juuri vaikuta työnantajan tai työntekijän asemaan. Kokonaisuudessaan uskoisin sen kuitenkin olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen käytäntö.

Minnekäs seuraavat lomarahat? Unkariin?

(20.7.2013)

Näen ainakin kaksi tapaa, joilla lomaraha vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Aloitetaan ehkä vähäpätöisimmästä eli koko käsitteen ymmärtämisestä. Moni sekoittaa lomarahan lomakorvaukseen, mikä aiheuttaa monesti väärinymmärryksiä. Joillakin taas voi olla epäselvyyttä siitä, onko oikeutettu lomarahaan. Lomarahojen maksupäivät vaihtelevat yrityksittäin, ja eroja saattaa olla myös siinä, miten lomarahaan säilyy oikeus esim. työpaikan vaihdon yhteydessä. Siinä missä esimerkiksi kellojen kesäaikaan siirrostakin, kyllähän näistäkin seikoista saa kahvipöytäkeskustelun aihetta, minkä voi näkökulmasta riippuen nähdä joko hyvänä tai huonona asiana, mutta samalla nämä asiat työllistävät tarpeettomalla monimutkaisuudellaan yrityksen hallintoa ja aiheuttavat myös muille päänvaivaa, mikä vie tilaa muilta työhön tai vapaa-aikaan liittyviltä asioilta.

Toinen asia on se olennaisempi: miten lomaraha vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen? Itse näkisin asian niin, että lomaraha purkautuu monesti ylimääräisenä kulutuksena heti lomarahan saamisen jälkeen, ja mitä vähemmän säästöjä eli mitä lähempänä on niin sanotusti kädestä suuhun elämistä, sitä suurempi on lomarahan vaikutus. Ja milloin lomaraha saadaan? Käytännöt vaihtelevat, mutta monesti siten, että lomaraha on käytettävissä jo loman aikana. Minne tuo ylimääräinen kulutus sitten suuntautuu loman aikana? Monesti ulkomaille.

Useaan otteeseen erilaisissa kannanotoissa hallituksen leikkauksia vastaan on kannettu huolta kotimaisen ostovoiman ja kulutuksen puolesta. Jos hallituksen toimet onnistuvat lisäämään työllisyyttä, sillä se ostovoima kasvaa. Mikäli lomaraha puolestaan poistettaisiin vaikka kokonaan ja kompensoitaisiin joko heti tai ajan myötä peruspalkoissa, sillä sitä tuettaisiin kotimaista kulutusta.

 

2 thoughts on “Lomaraha ei ole harmiton rakenne

  1. Lomarahan pienentämisen toteutus

    Hallituksella on aivan oivallinen keino sisäisen devalvaation tekemiseen lomarahan avulla.

     

    Tehdään laki, jossa kaikkien nykyiset palkat määritellään muodostuvan kahdesta osasta, varsinaiseta palkasta ja lomarahasta. Senjälkeen määrätään palkanmaksun tositteessa ne pantavaksi näkyviin, jos ne eivät vielä näy. Kaikille tulee siis lomaraha mutta kustannukset eivät lisäänny. Senjälkeen pienennetään kaikkien lomarahaa x-prosenttia. Koko hallituksen sekoilu olisi vältetty tällä ja vältetään vieläkin.

     

    Tulevaisuudessakin nousukausina annetaan työehtoneuvotteluissa jokin pieni lisä prosenteissa palkasta, kasvatetaan prosenttiosuutta ja laskusuhdanteissa leikataa tätä prosenttiosuutta.

     

    Heureka

    1. Vastuu työttömistä

      Edellä esitettyä menetelmää kannattaisi käyttää työttömistä huolehtiseen.

       

      Jokaisen palkasta määrättäisiin prosenttiosuus työttömien toimeentulon hoitamiseen. Täystyöllisyyden aikana osuus tulisi melkein kokonaan palkan mukana työntekijälle. Kun tulee laskusuhdanne, alkaa yhä suurempi osuus mennä työttömien työkaverien tukemiseen. Näin kanssaihmisistä huolenpito leviäisi kaikille. Kokonaisuuden kannalta olisi aina parasta, ettemme hinnoittelisi itseämme ulos markkinoilta.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki