Maailmantalouden kasvuvire heijastuu vähitellen Suomeen

Maailmantalouden nousu vauhdittuu Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan heikon alkuvuoden jälkeen. USA toimii globaalin kasvun moottorina, mutta myös euroalue, Kiina ja Japani kasvavat. Kasvua ruokkivat alhainen öljyn hinta, finanssipolitiikan tasapainottuminen, kevyt rahapolitiikka ja rahoitusolojen kohentuminen.

Euroalueella toipumista vauhdittaa selvästi heikentynyt euron arvo, joka tukee vientisektoria. Keskeisin kasvun lähde on kuitenkin yksityinen kulutus. Työllisyys kohentuu ja inflaation vauhdittuu vähitellen. Patoutunut investointikysyntä purkautuu hitaasti. Kreikka pysyy riskinä.

Kokonaistuotannon kasvu (Lähde: Danske Bank:n suhdannekatsaus)

Suomi irtautuu vähitellen taantumasta; kokonaistuotanto jää alle vuoden 2008 tason

Maailmantalouden myönteinen kehitys heijastuu Suomeen ja talous irtautuu taantumasta, mutta ei pääse tukevaan kasvuun vielä 2015-2016, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Haasteita talousnäkymille aiheuttavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Vankempi talouskasvu vaatii hallituksen suunnittelemien uudistusten, kuten esimerkiksi soten ja yhteiskuntasopimuksen, onnistumista.

Danske Bankin ekonomistit ennustavat tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan taantuman jäävän taakse, vaikkakin Suomen talouden kasvu jää hauraaksi vuosina 2015-2016. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. 

– Maailmantalouden positiivinen vire heijastuu vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat nousseet, heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin ja Venäjän  kaupan  negatiivinen vaikutus vähenee. Odotamme Suomen talouden kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2015, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Hintojen laskusta ja lyhennysvapaista nostetta kotitalouksille

Kuoppamäen mukaan kuluttajahintojen lasku tukee kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien luottamuksen nousu kertoo taantumapelkojen väistymisestä. Matalat korot ja kotitalouksien aktiivisesti alkuvuoden aikana hyödyntämät lyhennysvapaat tuovat plusmerkkisen vaikutuksen kulutuskysyntään. Haasteita kotimaisille talousnäkymille kuitenkin riittää edelleen.

– Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Ansiotason hidas nousu ja hallitusohjelmassa listatut leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti kotimaisen kysynnän kasvuun lähivuosina, toteaa Kuoppamäki

Leikkaukset rajoittavat kasvua

Ennustehorisontin (2015–2016) jälkeen Suomen talouskasvu näyttää edelleen jäävän vaatimattomaksi – etenkin ellei hallitus onnistu uudistamaan talouden rakenteita ja lisäämään työvoiman tarjontaa.

– Hallitusohjelma on kunnianhimoinen yritys leikata julkisia menoja ja uudistaa vauhdilla talouden rakenteita. Leikkaukset jarruttavat talouskasvua 2016, mutta onnistuessaan rakenneuudistukset –  kuten yhteiskuntasopimus ja kuntauudistus – voivat nostaa Suomen talouden kasvuvauhtia ja helpottaa ikääntymisen tuomia paineita. Uudistusten epäonnistuminen painaisi kasvuodotuksia ja heikentäisi Suomen luottoluokitusnäkymiä, Kuoppamäki varoittaa.

Maailmantalouden kasvu kiihtyy vaisun alkuvuoden jälkeen – Venäjä ajautumassa taantumaan

Maailmantaloudessa alkuvuosi oli odotuksia vaisumpi. USA:n ja Kiinan taloudellinen aktiviteetti oli selvästi odotuksia heikompaa, USA:ssa talous jopa supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Euroalue jatkaa  maltillisen elpymisen raiteella.

– Odotamme USA:n ja Kiinan alkuvuoden heikkouden olleen väliaikaista ja siten myös globaalin talouden kiihtyvän loppuvuotta kohden. Viime vuoden talouskulun kaava USA:ssa – kylmän ja lumisen talven aiheuttama heikko alkuvuosi ja sitä seuraava kasvun piristyminen – näyttäisi toistuvan tänä vuonna, toteaa ekonomisti Henna Mikkonen.

Suomelle tärkeän naapurimaan Venäjän talous on ajautumassa taantumaan, mutta alkuvuoden kehitys on kuitenkin kaikessa heikkoudessaan ollut hieman pelättyä parempaa. Ensi vuotta kohden Venäjän talouskasvu piristyy.

– Kokonaisuutena odotamme maailmantalouden kasvavan 3,4 prosenttia kuluvana vuonna ja kasvun yltävän 3,8 prosenttiin ensi vuonna. Maailmantalous kulkee siis lähellä pitkän aikavälin keskiarvovauhtia, Mikkonen sanoo.

Deflaatiomörkö selätetty

Alkuvuonna velloneet pelot hintatason pysyvämmästä laskusta, eli ns. deflaatiokierteestä, ovat väistyneet. Kuten jo pidemmän aikaa, keskuspankit ovat keskiössä taloustilannetta arvioitaessa.

– Inflaatio-odotukset sekä Japanissa että euroalueella ovat nousussa, ja USA:ssakin on merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä. Loppuvuotta kohden inflaatio lisääntyy, kun öljyn hinnan laskun vaikutukset hiljalleen häviävät, kertoo Mikkonen.

– USA:n keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan näkemyksemme mukaan kuluvan vuoden syyskuussa. Euroopan keskuspankki EKP jatkaa elvytysohjelmaansa syksyyn 2016, mutta katseet alkavat siirtyä myös EKP:n kiristämistoimiin.  Vaikka niihin on vielä aikaa, voi aiheen tiimoilta spekulointi aiheuttaa heiluntaa rahoitusmarkkinoilla, summaa Mikkonen.

SUOMI        
ennuste 
ennuste 
 Kysyntä ja tarjonta  2011  2012 2013  2014  2015  2016 
 Määrän muutos, %            
 Bkt 2,6 -1,4 -1,3 -0,1 0,5 1,4
 Tuonti 6,0 1,6 -1,6 -1,4 1,0 2,5
 Vienti 2,0 1,2 -0,7 -0,4 2,0 4,0
 Kulutus 2,0 0,4 -0,2 -0,1 0,4 0,2
 – yksityinen 2,9 0,3 -0,6 -0,2 0,6 0,5
 – julkinen -0,1 0,5 0,6  0,2 0,0 -0,5
 Investoinnit 4,1 -2,2 -5,3 -5,1 -2,0 3,0
             
 Indikaattoreita 2011  2012  2013  2014  2015  2016 
 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,7 9,2 9,0
 Ansiotaso, % 2,7 3,2 2,1 1,4 1,1  1,1
 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,0 0,2 1,0
 Asuntojen hinnat, % 2,7 1,7 1,6 -0,6 -1,0 1,5
 Vaihtotase, mrd. eur -3,5 -3,9 -3,6 -3,8 -2,0 -1,5
 Vaihtotase/bkt, % -1,8 -1,9 -1,8 -1,9 -1,0 -0,7
 Julkinen alijäämä/bkt, % -0,7 -2,1 -2,5 -3,2 -3,1 -2,7
 Julkinen velka/bkt, % 48,2 52,9 55,8 59,3 62,0 63,5

 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan:

http://www.danskebank.fi/fi-fi/tietoa-danske-bankista/media/Julkaisut/Documents/Suhdanteet_rahoitusmarkkinat_kesäkuu_2015.pdf

2 thoughts on “Maailmantalouden kasvuvire heijastuu vähitellen Suomeen

  1. ”kreikka pysyy riskinä”

    Minun arvaus on että ei pysy. Kreikka on nyt pitkään paistatellut finanssikeskustelun keskiössä. Veikkaan että nyt alkaa pitkä jakso jolloin kreikasta ei olla juuri kiinnostuneita

    1. Kreikka on yhtä tuskaa

      Kreikka on ollut yhtä tuskaa sekä omille että Euroalueen kansalaisille. Koko ajan on huolta ja murhetta ja sen seurauksena investoinnit Kreikkaan ja Euroalueelle ovat matalammalla tasolla kuin muuten. Ja Kreikan hallitus on tehnyt kaikkensa kärjistääkseen tilannetta. Harmittaa.  frown

      Olisi tosi kiva jos tuon Kreikan saisi siivotuksi pois otsikoista ja pois huomion keskipisteestä. Tuo huomio aiheuttaa pelkkää vahinkoa.

      Kreikan vaihtotase (julkisen sektorin, kansalaisten ja yritysten velkaantuminen yhteensä) on jo kääntynyt positiiviseksi. Tällä hetkellä Kreikka kokonaisuutena siis rikastuu (ei velkaannu). Kreikan valtiokin olisi kuivilla jos poliittista halua olisi. Kreikkaa vaaditaan nostamaan arvonlisäveroa nykyisestä 23%:sta ja/tai myymään valtion omaisuutta. Tämä tarkoittaisi sitä, että Kreikan valtion talous tasapainottuisi ja asiat saataisiin kuntoon.

      Pelkään, että Kreikka kiristää Euromaita negatiivisella kaikkia vahingoittavalla julkisuudella. Kreikka yrittää saada paremmat ehdot kiristämällä Euroaluetta. Pelkään että tuo kiristäminen johtaa siihen että loppujen lopuksi on kiristetty liian tiukalle niin että katkeaa ja sitten tapahtuu jotain vielä ikävämpää.

       

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen