Mayn hallitus ähisee puun ja kuoren välissä
Tyhmiä nuo englantilaiset, totesin brexitin jälkeen – koska he kuvittelevat voivansa syödä ja säästää kakun. Se ei varmasti onnistu, siitä pitävät huolen EU-maat omien intressiensä vuoksi. Eikä kyse ole vain heistä, vaan kaikista Britannialle tärkeistä taloudellisista toimijoista.
Pääministeri Theresa May totesi G-20 –maiden kokouksen viisastamana, että Britannia ei muuta radikaalisti siirtolaisjärjestelmäänsä, joka antaa etusijan EU-kansalaisille suhteessa muualta saapuviin. Kommentti raivostutti tietenkin brexitin kannattajat, jotka uhkaavat kostaa petoksen parlamenttivaaleissa. May itse ei tosin brexitiä ajanut, joskin tiukempaa siirtolaispolitiikkaa kylläkin, ja jotain sellaista hän edelleen lupaa. Mutta sävy on muuttunut paljon vähemmän uhmakkaaksi, kun routa alkaa jo poltella porsaan varpaita.
Yhdysvallat sanoo pysyvänsä kannassaan, että EU:sta irtoava Britannia jää kauppaneuvotteluissa jonon päähän. Japanin ulkoministeriön julkinen raportti painostaa Britanniaa pysymään EU:n yhteismarkkinassa, jos se kaipaa jatkossakin maahan etenkin teollisia työpaikkoja tarjoavia yrityksiään. Japani on Britannian suurimpia ulkomaisia investoijia. Raportti on poikkeuksellisen voimakas ulostulo diplomaattisesta varovaisuudestaan tunnetulta Japanilta.
Puolet Japanin lähes puoli miljoonaa työpaikkaa luoneista EU-investoinneista on päätynyt Britanniaan. Valtaosa niistä tähtää jättimäiseen yhteismarkkinaan. Britannia yksin kiinnostaa harvoja yrityksiä.
Tärkein kysymys ovat tullimaksut. Erityisesti ne huolettavat teollisuutta, jonka alihankinta- ja myyntiketjut leviävät ympäri EU:ta. Myös erilaiset tuotestandardit Britannian ja EU:n välillä voisivat lisätä huomattavasti kustannuksia. Siirtolaisuuden rajoittaminen vaikeuttaisi raportin mukaan yritysten henkilöstön hankintaa, oli kyse kovan luokan ammattilaisista tai halpatyövoimasta.
Brexitistien kiukku siirtolaisuutta kohtaan pohjaa ylipäätään rajuun ylitulkintaan olosuhteista eli siirtolaiset ovat joutuneet asiattomasti syntipukiksi vähän kaikelle pahalle ololle – kuinkas muuten. Tätähän on historia pullollaan lähellä ja kaukana.
Tämä arvio nojaa brittiläisen työllisyyttä ja palkkoja tutkivan Resolution-säätiön tuoreeseen tutkimukseen. Sen mukaan siirtolaisuuden vaikutukset ovat väitettyä vähäisemmät kylläkin molempiin suuntiin, mutta etenkin brexit-leirin väitteet ovat erityisen kärjistyneet. Säätiön tutkimus tarkasteli viimeistä kymmentä vuotta, jolloin siirtolaisuus Britanniassa lähes kaksinkertaistui.
Korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneiden työllisyys kyllä heikkeni, mutta varsin vähän. Vaikutus oli suurin heikoimmin koulutettujen kohdalla, mutta heidänkään tapauksessaan sitä on vaikea määritellä dramaattiseksi.
Hyvätuloisia siirtolaisuus hyödytti. Britannian työllisyysaste ja kokonaispalkkakehitys on kuulunut vuosia EU:n kärkeen.
Hankalin tilanne oli siivoajilla, myyjillä ja vartijoilla, koska kielitaidottomatkin voivat hoitaa heidän töitään. Tutkimuksen mukaan EU-siirtolaisuuden puolittaminen ei kuitenkaan nostaisi heidänkään tulojaan kuin reilusti alle prosentin. Kokonaisuutena brittien ansioiden kasvu hidastuisi pari prosenttia talouden hiipuessa. Suurimman tappion kokisivat hyvätuloiset.
Siirtolaisten vähäinen vaikutus palkkoihin selittyy työskentelystä kantaväestön vieroksumilla matalapalkka-aloilla: maataloudessa, ruoka- ja vaateteollisuudessa, raskaissa hoitoalan töissä. Raportti varoittaa, että sen korvaaminen kantaväestöllä tuskin onnistuu. Sen olisi hyväksyttävä selvästi totuttua pienemmät palkat, tai työnantajien korotettava niitä rajusti.
Vaate- ja ruokateollisuus luultavasti hiipuisivat nopeasti ilman siirtolaisia. Korkeammat palkat söisivät kilpailukyvyn, eikä kantaväestö suostune samoihin töihin yhtä halvalla.
Tilanne on jo vastaava meikäläisessä maataloudessa. Kantasuomalaisia eivät matalapalkkaiset navettahommat kiinnosta, vaikka mielellään tuottajat heitä varmasti palkkaisivat sopivilla ehdoilla.
Siirtolaisten heittäminen maasta ei kantaväestön työllisyyttä parantaisi, mutta rojauttaisi polvilleen palkkatyövoiman varassa toimivat maatilat. Jos Britannia rajoittaa voimakkaasti siirtolaisuutta, työvoimavaltainen teollisuus todennäköisesti siirtyy muualle tai korvaa henkilöstöä uudella teknologialla.
Tutkimuksen mukaan siirtolaisten vaikutus julkiseen talouteen oli positiivinen, koska he maksoivat veroja enemmän kuin käyttivät palveluja. Verotuloja kertyy myös siirtolaisuudesta hyötyviltä yrityksiltä. Lisäksi monet julkiset palvelut joutuisivat vaikeuksiin siirtolaisuuden patoamisen seurauksena, koska palkkakustannuksiin syntyisi kova paine.
EU:n kannattajatkin tosin sortuivat tutkimuksen mukaan liioitteluun. Siirtolaisuuden taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat myönteiset, mutta eivät mullistavat.
Karttuisen kansan tyytymättömyys satoi siis siirtolaisvastaisten euroskeptikkojen laariin, vaikka todellisia syitä siihen oli lopulta vähän. Politiikassa asiat ovat kuitenkin sitä, miltä ne näyttävät. Siirtolaisuuden tuottamat aidot ongelmat hallitus olisi voinut hoitaa sosiaalipolitiikan keinoin, mutta sitä ei kiinnostanut. Kalliiksi kävi.
Britannia on toistaiseksi selvinnyt hyvin brexitin notkahduksesta. Kulutus ja palvelusektori ovat virkistyneet – mutta kuluttajiin suhdanteet iskevät viiveellä. Finanssikriisin alkumetreilläkin he riehaantuivat matalista koroista.
Halpa punta vauhdittaa odotetusti vientiä, mutta se myös nostaa elin- ja tuotantokustannuksia. Eikä kiivaasti heiluvien valuuttakurssien varaan kukaan investoi – ja vain investoinnit ratkaisevat kestävän kasvun. Ilman niitä ei synny työpaikkoja ja palkkojen nousun mahdollistavaa tuottavuuden kasvua.
Investointiluotot ovat vähentyneet parikymmentä prosenttia. Yritysten luottamusindeksit putoavat. Jos ulkomaiset sijoitukset hiipuvat kuten ilmeistä on, negatiivinen trendi kiihtyy ja kulutusjuhla loppuu äkkiä. EU:sta eroamisen ehdot nielevät vuosia, ja tuo epävarmuuden aika karkottaa investointihaluja tehokkaasti – kuten oli odotettavissa.
May haluaa luovia suhteet EU:n kanssa järjellisesti. Tietysti se on EU:nkin etu, koska Britannia on iso kauppakumppani. Tätähän elinkeinoelämämmekin rummuttaa. Mutta missään nimessä sopimusta ei pidä tehdä liian halvalla eli EU:n keskeisistä periaatteista ja toimintaehdoista luopumalla. Jos britit sellaisen sopimuksen saavat, on meillä kohta jokainen EU-maa huutamassa joka sortin myönnytyksiä uhkaamalla omalla brexitillään. Se olisi unionin ja yhteismarkkinan loppu. Tämä ei elinkeinoelämämme johtoa näy huolettavan. Kovin on lyhyt pomomiesten sihti.
A Brave New World: how reduced migration could affect earnings, employment and the labour market
Englanti ja muut
Tämä on mielenkiintoinen tilanne. Englanti on ollut pitkään EU:ssa eri mieltä kuin moni muu maa ja täten monella saattaa olla halua vähän nöyryyttää englantilaisia. Ranskalaiset eivät tykkää kun Britti pankit etuoikeudella myyvät palveluitaan Ranskaan. Ja Espanjaa kaivertaa kun Englanti on valloittanut ilmeisen pysyvästi Gibraltarin. Kaikkea voi käydä vaikka oikeasti jokaisen maan liike-elämä haluaisi kaiken jatkuvan ennallaan. Mikäli populismi jatkaa voittokulkuaan, niin nuo neuvottelut vaikeutuvat, jos ne edes alkavat.
Vaikea prosessi edessä
Näin se on, kun jokainen EU-maa on saatava sopimuksen taakse niin hirveä vääntö on edessä. Siihen voivat tosiaan vaikuttaa jos minkälaiset motiivit ja kulloisetkin poliittiset suhdanteet kussakin maassa. Cameron varoitti tästä.
Populistit kuvittelevat saavansa EU-sopimuksen helposti ja halvalla, tai pärjäävänsä vallan loistavasti ilman sitä. Olen ollut alusta asti sitä mieltä, että se on illuusio, ja sellaiseksi toivon sen osoittautuvan. En siksi, että toivoisin briteille pahaa, vaan saadaksemme todistuksen siitä, että laajapohjaisesti neuvotellut poliittiset ja taloudelliset yhteistyösopimukset, jollaisesta EU on poikkeuksellisen pitkälle viety, ovat arvokkaita kaikkine ongelmineenkin. Jos ja kun britit saavat kiroilla temppuaan niin se lyö kylmää vettä kaikkien halpojen populistien niskaan, kuten vilpittömästi toivon. Ja toivottavasti niin käy äkkiä, kuten investointien hiipumisen perusteella voi odottaa.
Tsekkiministeri sanoo asian kuten se on
Tsekin EU-asioista vastaava ministeri sanoo ao haastattelussa sen, mitä olen itse vatkuttanut: että brexit-hallitus elää illuusioissa. He luulevat saavansa ilmaiseksi samat edut kuin ennen. Miksi ihmeessä EU siihen suostuisi? Ja varsinkaan ne maat – itäisestä EU:sta – jotka siirtolaisuuden rajoittamisesta eniten kärsivät? Ja jokaisella EU-maalla on se ääni, joka on samalla veto-oikeus. Mutta Boris Johnsonin kaltaiset omaan mahtavuuteensa hurahtaneet tollot eivät sellaista halua kuulla, koska se ei istu heidän narsistisiin pakkomielteisiinsä.
EU:sta lähtö ei välttämättä ole tyhmää, jos siihen nyt joku niin vahva tunnepitoinen tms motiivi on – tai on se minusta silti tyhmää. Joka tapauksessa on läpityhmää kieltää tosiasiat – se, että maailma ei tanssi brittipopulistien pillin tahtiin, ja EU:n yhteismarkkinasta pudottaminen käy maalle kalliiksi. Semmingin kun juuri Britannia on niitä investointeja sen takia kerännyt kasapäin.
Joku sopimus aikanaan syntyy, mutta brittien on pakko rajoittaa siirtolaisuutta kun niin kerran äänestivät – ja EU:n on pakko lyödä sen takia rajoitteita briteille, koska muuten EU ampuisi itseään jalkaan. Jos ei tätä yksinkertaista dynamiikkaa tajua, ei paljoa politiikasta tajua. Se olisi hyvä tajuta sijoittajankin, jos uskoo Britannian selviävän brexitistä naarmuitta.
Ja näistä asetelmista sopimuksen saaminen kestää pitkään pitkään. Kuinka luulette investointeja suunnittelevien suhtautuvan tilanteeseen? No, onnekseen brittipopulisteilla on reppu täynnä loistavia keinoja, joilla he voivat näyttää hanurissa uitettua keskaria meille europelleille. Toivoittavasti persut valottavat niitä meikäläisille äänestäjille, heillä kun on sama agenda ja ilmeisesti metodologia.
http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-09-08/u-k-brexit-goals-completely-unrealistic-top-czech-envoy-says
Tyhmää?, mutta suhteessa mihin ja kehen?
Hyvä Heikki,
Puhut vahvasti tyhmyydestä, jos ja kun Britannia eroaa EU:sta. Mielestäni se Suomen kannalta ei ole ollenkaan tyhmää. Saksan rooli EU:n johtajana korostuisi ja Suomen talouden kannalta sillä olisi positiivinen vaikutus (merkittävimmät viimeaikaiset investoinnit Suomeen on tehnyt Saksa, brittiläisistä ei ole uutisoitu). Kyllä me kauppasuhteet brittien kanssa sovitaan, varsinkin kun emme uhkaa heidän pankki- ja palveluliiketoimintaa kansainvälisesti.
Annetaan brittien, samoin kuin Japanin, Venäjän, USA:n ja Kiinan luovia suurvaltapolitiikassaan omien etujensa mukaan, MUTTA ALETAAN VIHDOINKIN AJAA OMAA ETUAMME SIINÄ, MITEN TÄMÄ MEIDÄN KOTOMAAMME PARHAITEN PÄRJÄÄ. Tämän suhteen emme apuja ulkopulisilta saa.
Vähän toinen perspektiivi sinulla
Ajattelin asiaa puhtaasti brittien omalta kannalta. Voihan sillä tosiaan olla myönteisiä vaikutuksia muualle, vaikka Suomeen. Meillähän on laajasti englantia puhuva koulutettu väestö, joten EU-markkinoille kohdentuvat investoinnit voisivat osaltaan valua Britanniasta tänne. Toki se kelpaa.
Mutta alkuperäistä pointtiani se ei muuta. Se kohdistui brexitistien ja muiden euroskeptikkopopulistien illuusioon siitä, että kukaan maa voi marssia ovet paukkuen ulos EU:sta ja kuvitella sitten saavansa vanhat edut takaoven kautta maksamatta mitään siitä systeemistä, jota me muut kustannamme – ja kaiken kukkuraksi ensin sätittyään olan takaa meitä EU-kumppaneita, miten paskan systeemin olemme rakentaneet. Tyhmä pitää olla, jos tuommoiseen uskoo.
PS Suomi
On tässä murinassani toki koko ajan ollut suomalainen ulottuvuus: tämä eurokspetikkojen huuhaa koskee meitä yhtä lailla perussuomalaisten kautta. He – ja iso osa suomalaisia – alkaa kuvitella, että me saisimme jollain poppakonstilla paratiisin, kun huitaisemme se keskari sojossa ulos EU:sta ja sitten ilmoitamme liittyvämme ETA:an – osapuilleen itse sanelemillamme ehdoilla. Kuinka tyhmä pitää olla uskoakseen tuollaista?
Korkeintaan Norjan malli olisi meillekin tarjolla, ja se tarkoittaa samoja kustannuksia ja ehtoja kuin EU:n osana, mutta ilman vaikutusvaltaa. Suomi ei pärjäisi hetkeäkään yhteismarkkinan ulkopuolella. Ja kurjaa tulee olemaan briteilläkin, povaan, vaikka se kokonsa ja perinteisten yhteyksiensä puolesta on meitä paljon paremmassa asemassa. Nyt May jo kuten sanottu pakittaa rehvakkaita puheitaan.
Tästä syystä pidän brexitiä hyvänä asiana EU:lle. Se on ongelmallinen instanssi, mutta kauppapoliittisesti jo sillä on niin suuria etuja, että sille selän kääntäminen rassaa luteita sen tekeville. Pikapuolin nähdään…
Tässäpä hudaa Boris Johsonille
Kuten alusta asti oli ainakin minulle selvää, tämä tulee olemaan EU:n itäsiiven asenne Britannian haaveisiin yhteismarkkinan ja siirtolaisuuden rajoittamisen ihanasta keitoksesta. Itse asiassa olen sitä mieltä että asenne on myös ihan oikea: jos kerran kurvaa ulos unionista rinta rottingilla ja illuusioihin uskoen ja niitä aivovapaasti markkinoiden, niin sietääkin saada lunta tupaan. Tekee gutaa kaikille puolivillaisille poliittisesti ja taloudellisesti lukutaidottomille eurexitisteille:
http://www.reuters.com/article/us-britain-eu-slovakia-idUSKCN11N0IA
Lisää hudaa samalta suunnalta
Varmemmaksi vakuudeksi myös PM sanoo ruman sanan, kuten odottaa sopi.
https://www.ft.com/content/858a3fbc-7cf3-11e6-8e50-8ec15fb462f4
Britit uskovat, että EU menee polvilleen sen edessä, koska se on niin iso talous. Varmaan moni meneekin, kuten meillä elinkeinoelämän johto – vienti on turvattava hinnasta piittaamatta! Vaan kun noiden EU:n itäjäsenten tärkein vientituote on se työvoima, jonka vapaan liikkuminen oli keskeisiä syitä niiden unioniin liittymiseen. Joten millä opilla brexitistit olettavat paapovansa heidät siirtolaisrajoitusten taakse? Fico on mielestäni oikeassa sanoessaan, että britit loikkasivat kokeiluunsa valmistautumattomana ja ilman todellista strategiaa. Tunne roihusi, järki katosi. Nyt sitä ei kukaan tietysti halua myöntää.
Ja aina vaan lisää
Näitä kommentteja valuu nyt joka suunnalta – eikä ihme, koska itäeulaisten mielestä vapaa liikkuvuus on unionin keskeinen arvo heidän kannaltaan. Kuten on loogista. Ja he tietävät, kuinka raskas nyrkki veto-oikeus on EU-kehässä.
http://www bloomberg
.com/news/articles/2016-09-19/brexit-talks-face-veto-pressure-as-poland-concerned-over-workers