Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Kuvan pistejoukko sisältää joukon sotia käyviä maita, joissa BKT:n kasvu on alhaisesta verotuksesta huolimatta heikkoa. Mutta trendi on kuitenkin selvä. Kymmenen prosentin pudotus veroasteessa lisää BKT:n kasvua vajaan kahden prosentin verran. Sijoittajalle tämä on tärkeä tieto. Suomen hallitus on lisäämässä verotaakkaa muutamalla prosentilla ja tämän seurauksena BKT:n kasvunäkymämme tulevat olemaan heikot. Tämä tarkoittanee sitä että Suomessa ei lähivuosina tulla tarvitsemaan pääomia teollisiin investointeihin – investoinnit tehdään sinne missä on kasvua.

EK:n ja Finanssiala ovat siinä mielessä oikeassa, että verojen korotukset näivettävät taloutemme. Mutta yhdessä asiassa nämä instituutiot ovat väärässä. Suomi ei välttämättä tarvitse kasvua, pärjäämme vähemmälläkin. Monet suomalaiset ihmiset tietenkin toivovat kasvua, mutta hallitus on päätynyt edistämään hyvinvointiyhteiskuntaa ja asettanut sen erittäin merkittävästi kasvua tärkeämmäksi tavoitteksi. Eduskunta on tukenut hallitusta tässä tavoitteessa ja olemme edenneet hyvinvointiyhteiskunnan toteuttamisessa paremmin kuin kukaan muu – supistuva GDP todistaa tämän tavoitteen onnistuneen yli odotusten. Ja sillä tiellä me taidamme vähän aikaa jatkaa.

 

4 thoughts on “Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

  1. Verot ja kansantuote

    Verot ovat hankalia. Kun laskisimme eläkkeet verottomalle tasolle ja maksaisimme ne verottomana veroasteemme laskisi vaikka mikään muu ei muuttuisi. Sama kuin jos vaikka työttömyyskorvaukset ja kaikki olisi verottomia, niin veroasteemme laskisi. Noissa on paljon tilastoharhaakin.

    Maat ovat rakenteeltaan kovin erilaisia. Korkeimpia marginaaliveroja on Suomessa laskettu ja tästä huolimatta kansantuotteen kasvu on hidastunut. Ei tuo verotus ole tietenkään ainoa vaikuttava tekijä, mutta katsotaan miten USAssa:

    LÄHDE: http://www.fas.org/sgp/crs/misc/R42111.pdf .

    Jollainlailla tuo tuntuu jopa uskottavalta. Jos korkeimpia tuloluokkia verotetaan vähemmän siitä on seurauksena talouden hidastumista. Jos minulla on 15 000 euron kuukausipalkka ja saan 7 000 euroa käteen ja tilanne nyt muuttuisi, että saisinkin 8 000 euroa käteen, niin kuinka kävisi? En muuttaisi lainkaan kulutustottumuksia vaan sijoittaisin nuokin rahat johonkin finanssi-instrumentteihin jotka eivät palauttaisi lisätonnia kansantalouteen. Jos taas korotetaan köyhimmän porukan tuloja tuolla tonnilla se tuhlaa sen kotimaisiin perustarvikkeisiin ja aktivoi sillä kansantaloutta. Vai kuinka ajattelette että Wahlroosin elämä muuttuisi jos se saisi miljoonan lisää?

    Jos katsotaan maita joilla pienin veroaste suhteessa kansantalouteen niin lista on seuraava:

    Verrataanpa tuota listaa jossa taas on suurin veroaste suhteessa kansanalouteen:

     

    Parempia asukkaille nuo suuren veron maat ovat, vaikka lista ei aivan yksiselitteinen ole. 

    1. Verot ja oikeudenmukaisuus

      Jos ajattelemme maita joilla oma itsenäinen keskuspankki, niin jos maassa on oikeudenmukaiset lait veroja ei tarvita yhteiskunnan toiminnan rahoittamiseen. Yhteiskunnan rahoitus tapahtuu inflaation kautta lisäämällä rahaa senverran kansantalouteen kuin yhteiskunnan toiminta vaatii. Rahan lisäys jos on nopeampaa kuin reaalikasvu aiheuttaa vanhan teorian mukaan inflaatiota ja se verottaa kaikkia rahanomistajia tasaisella prosentilla. Näin ei kuitenkaan ole ja koska systeemistä huolimatta jotkut voivat hyötyä järjestelmästä oikeudenmukaisuutta enemmän heidän omaisuuttaan on tapana verottaa. Verotus on tulontasausjärjestelmä ja sinänsä se kasvattaa tasa-arvoa. Kääntäen voitaisiin ajatella, että niissä maissa joissa on pienin vero, lait ovat jo muutenkin tasa-arvoa tukevia. Kuitenkin jos katsomme tilastoja, niin asia ei näyttäisi niin olevan. Nyt on erittäin outo ilmiö että superrikkaat voivat kiertää suuren osan veroja. Se rapauttaa oikeudenmukaisuutta ja on moraalin kannalta huono asia.

  2. Varsin hyvä näkemys

    Varsin hyvä näkemys verotuksen vaikutuksesta kasvuun.

    Verotarkastelun lisäksi voisi huomioida velanoton, sillä julkinentalous rahoittaa toimintaansa verojen lisäksi velanotolla.

    Suomessa hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan osittain velalla. Julkishallintoa ei supisteta, mutta uusia veroja suunnitellaan kuihtuvaan kansantalouteen.

    Tälläinen kehitys loppuu aikanaan tavalla tai toisella. Kreikka on yksi esimerkki tälläisen kehityksen päättymisestä ja sen seurauksista.

    Toivottavasti Suomi toimii paremmin ja säätää menot vastaamaan tuloja.

    Hallituksemme voisi tutkia Kain graafia ja huomata, että verojen nosto todennäköisesti laskee GDP:n kasvua ja johtaa kasvavaan vajeeseen valtiontaloudessa.

     

     

    1. Vauraus ja tulot

      Vauraus kasvaa kaikkialla nopeammin kuin tulot, Japani on poikkeus, mutta sielläkin suhde on kasvanut. Kapitaalin merkitys on noussut, varsin mielenkiintoista, mutta aika vaikeatulkintaista. Liittyykö tämä mitenkään tähän Kain asiaan?

      LÄHDE: http://piketty.pse.ens.fr/files/PikettyZucman2013Slides.pdf

       

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com