Miksi Suomi tarvitsee joukkorahoitusta?

 

Asiantuntijat, politiikot ja heidän asettamansa työryhmät selvityksineen ovat harvinaisen yksimielisiä siitä että Suomi tarvitsee lisää riskiä kantavia yrittäjiä sekä kasvuyrityksiä. Suomalaiset sekä Suomessa toimivat yritykset ovat viimeaikoina loistaneet mitä suuremmilla henkilöstön vähennysuutisilla. Tämän lisäksi alemman tuottavuuden toimialoja ollaan vauhdilla siirtämässä matalampien kustannusten maihin. Taustalla muhii myös toinen ongelma. Suuri osa pienten yritysten omistajayrittäjistä on siirtymässä tai odottaa mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle.

Joidenkin arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan noin 200.000 uutta työpaikkaa. Politiikot ja asiantuntijat näyttäisivät olevan samaa mieltä myös siitä, että ainoastaan uudet tai kasvuyritykset voivat näitä työpaikkoja luoda. Harvat uskovat suuryritysten massiivisiin lisärekrytointitarpeisiin Suomessa.

Ellei konkreettisia muutoksia tapahdu nopeasi, Suomea odottaa todellinen säästökuuri, johon verrattuna viime vuosien kululeikkaukset näyttävät lähinnä näpertelyltä tai parhaimmillaan puuhastelulta.

Lukuisten selvitysten mukaan aloittelevien yritysten suurin huolen aihe sekä syy monien yrityksen syntymättömyyteen on rahoituksen saanti. Suomessa ollaan toki keskitytty tähän ongelma-alueeseen ja asiaan ollaan löydetty prosesseja ja ratkaisuja mutta tällä hetkellä nämä byrokratialla kuorrutetut prosessit ovat jokseenkin hankalia.

Itse en ole koskaan päässyt hakemaan Tekesin tai muiden viranomaisten ohjailemaa rahoitusta mutta olen kuitenkin ollut yhteyksissä Tekesiin ja ELY-keskukseen muutamaan kertaan. Ensi reaktioni näistä yhteydenotoista oli sekava ja vaikeaselkoinen. Koska markkinoilla on useampiakin yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu muiden yhtiöiden avustamiseen näiden organisaatioiden kanssa, on varmasti turvallista sanoa että prosessit eivät ole täysin helppokäyttöisiä.

Koska tämänhetkinen malli ei ole kyennyt ratkaisemaan riitävää rahoituksen saantia kasvuyrityksille, vaihtoehdot ovat varmasti kaikkien kannalta tervetulleita. Tämän lisäksi vaihtoehdot piristävät aina elämäämme. Enhän itsekkään käy joka kerta samassa kaupassa ruokaostoksilla vaan haluan vertailun vuoksi käydä erilaisissa kaupoissa eri aikoina.

Joukkorahoitus on erittäin tervetullut vaihtoehto aikaisempien rahoitusmallien yhteyteen. Joukkorahoituksessa annetaan rahoituksen järjestämispäätös suurelle joukolle pienen valikoidun ryhmän sijaan, eli rahoitusprosessi demokratisoidaan. Tämän lisäksi yritys saa suoraa palautetta liiketoiminnastaan sekä yrityksen arvosta suoraan sijoittajilta sekä potentiaalisilta asiakkailta.

 

Tämä teksti on aikaisemmin julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-osiossa.

Related Posts

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic

Sijoittaminen

Koneoppimiseen perustuvaa osakevalintaa testattiin Q1 2025 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti alkuvunna vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin seitsemällä prosentilla, mutta jäi silti melkein kolme prosenttia tappiolle.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen

Yhteiskunta

Noin 40% kotitalouksista omistaa keskimäärin 6000€ varallisuutta/kotitalous

Tilastokeskuksen mukaan mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tilastopäivityksestä ja kansa on nyt köyhimmillään 20 vuoteen.