Mr Marketin arvaamaton sielunelämä

Warren Buffetin kuuluisimpiin mottoihin kuuluu markkinoiden liikkeiden määrittely maanisdepressiivistä neuroosia eli nykykielellä kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevaksi kauppamieheksi. Ajoittain hän on ylimaallisen innokkaalla ja optimistisella tuulella, jolloin hän tyrkyttää arvopapereitaan silmittömän korkeaan hintaan. Toisinaan hän vajoaa armottomaan masennukseen ja pessimismiin, jolloin samat paperit saa häneltä huomattavasti halvemmalla.

Satiirinen kuvaus ei anna ihan oikeaa kuvaa Mr Marketin toilailuista, koska eivät markkinat aivan tehottomatkaan ole. Pitkän aikavälin hintaliikkeet tuppaavat heijastelemaan aika hyvin talouden ja yksittäisten yhtiöiden kehitystä, mutta silti Buffetin lohkaisussa on perää: markkinoiden liikkeissä on paljon psykologiaa, jota on jälkikäteen vaikea selittää muuksi kuin puutteellisen markkinatiedon voimistamaksi laumakäyttäytymiseksi.

Muuta on ollut vaikea päätellä viikko sitten kovin odotuksin tulleesta Fedin korkopäätöksestä. Markkinoita oli hallinnut kuukausia –ainakin talousmediassa- näkemys, että korkojen nosto kiskaisee pörssejä alas. Väitettä ei ollut vaikea perustella. Kun korot ovat maanneet kellarissa vuosia, niiden vähäinenkin nousu vaikuttaisi yhtiöiden rahoitustilanteeseen ja vielä enemmän korkopapereiden kysyntään, koska niiden tuotot nousisivat edes hitusen kilpailukykyisiksi osakkeisiin verrattuna. Korkojen nosto on tietysti sinänsä merkki talouden vahvistumisesta, mutta korkealle hinnoitelluilla osakemarkkinoilla oli lupa odottaa, että korkeammat korot pudottavat osakekursseja.

Fedin nostopäätöstä pidettiin vielä pari kuukautta sitten aamenta vaille valmiina, mutta sitten levisi epävarmuus Kiinan talouskasvua kohtaan. Kiina devalvoi ja Sanghain pörssi romahti. Negatiiviset uutiset hinnoiteltiin saman tien länsimaidenkin pörsseihin. Samalla odotukset Fediä kohtaan jakautuivat: korkojen nostoa ei enää pidetty varmana, koska näkymät olivat samenneet, inflaatio pysynyt matalana ja dollari vahvistunut. Ja niinpä Fed sitten pyörsikin päätöksensä eli piti korot ennallaan.

Kuinka reagoi Mr Market? Aiempien spekulaatioiden perusteella sen olisi pitänyt riehaantua innosta, koska rahoitustilanne ei kiristynyt ja korkopapereiden tuotto pysyi surkeana. Mutta Mr Market ei nyt tulkinnutkaan Fedin päätöstä niinkään talouteen reaalisesti vaikuttavana toimenpiteenä – jota se aina on mitä suurimmassa määrin -, vaan ennustavana indikaattorina! Koska suuri ja mahtava Fed maalaa piruja seinälle, niin se oli uskottava myös Mr Marketin – vaikka ikävät uutiset olivat olleet sen tiedossa jo hyvän aikaa.

Minusta tässä logiikassa ei ole paljoa järkeä. Ikävät uutiset olivat jo tiedossa ja ne oli diskontattu kursseihin. Fedin raportissa ei ollut mitään uutta. Keskuspankkien merkitys ei ole niiden ennustetaidoissa vaan rahapoliittisessa vallassa. Kun korot pysyivät alhaalla, sen piti suosia osakkeiden hinnoittelua. Mutta toisin kävi – löyhä rahapolitiikka ei ollutkaan amfetamiinia masentuneelle Mr Marketille.

Olisiko sitä tarjonnut korkojen nosto, jolla vielä vähän aika sitten spekuloitiin suurenakin kauhuskenaariona? Nähdyn markkinalogiikan mukaan näin pitäisi olla – Mr Market olisi tulkinnut sen keskuspankin ennusteeksi talouden vahvistumisesta. En kuitenkaan oikein usko tähän vaihtoehtoon. Minusta korkojen nosto olisi ollut osakkeille ikävä uutinen, vaikkakaan ei kummoisessa mitassa, ja uskoakseni Mr Market olisi siihen siten reagoinut.

Mutta depressiivisessä tilassaan hän tulkitsee pessimistisesti kaikki uutiset. Se on oleellinen asia, joka on sijoittajan tajuttava Mr Marketin toimista: sen sumealla logiikalla kaikki uutiset voi käsittää miten tahansa.

Huonot talousuutiset voi tulkita niin, että ne voimistavat painetta keskuspankkien ja hallitusten elvyttäviin toimiin. Hyvät uutiset voi tulkita kielteiseksi samalla joskin käänteisellä logiikalla: rahapolitiikka ja verotus kiristyvät, jne.

Vaikka korkopäätökset ovat makrotaloudellisista toimenpiteistä tärkeimmät, niitäkin voi tulkita miten haluaa. Korkojen nousu tai lasku on joko reaalimaailman tekijä tai ennuste. Voit vapaasti innostua tai masentua niistä. Mr Marketin käytöstä voi aina selittää jälkikäteen, mutta etukäteen sen reaktioita on vaikea tietää – muuten kuin senhetkisen mielialan perusteella.

Tänään pörssit riehaantuivat median mukaan Fedin johtajan Janet Yellenin puheesta, jossa hän totesi koronnoston olevan kyllä edessä, mutta sen tarkkaa ajoitusta on mahdoton vielä sanoa. Mitä Mr Market nyt oikein juhlii? Sitäkö, että korko nousee, mikä tarkoittaa Fedin olevan optimistinen? Vaiko sitä, että korko ei ehkä nouse vielä vähään aikaan ja löyhä rahapolitiikka jatkuu ilonamme?

En todellakaan tiedä. Enkä oikein usko, että Mr Market itsekään tietää. Minusta hän vaikuttaa aika usein kaverilta, joka kulkee foliopipo päässään kadun varjoisia nurkkia muille käsittämättömiä viisauksia höpisten.

2 thoughts on “Mr Marketin arvaamaton sielunelämä

  1. Logiikka

    Noissa tehokkaan markkinan hypoteeseissa on yksi ristiriita ja se on, että ostajatkin ovat osa mrkkinoita. ostajien taloudellinen asema vaikuttaa myös ostohalukkuuteen. Ei voi ostaa, jos ei ole rahaa ja silloin kun kurssit ovat halpoja yleensä sitä rahaa ei ole paljon. Ja emme tiedä kuinka paljon herra markkina on lyönyt vetoa esim. korkojen nousun puolesta (=taalan vahvistuminen) ja jos sitä ei tulekaan niin vivut pitää maksaa.

    1. hyvä pointti

      Kaupassa on tosiaan aina kaksi osapuolta. Toinen katsoo syystä tai toisesta hinnan oikeaksi siitä luopumiseen ja toinen sen hankkimiseen. Jos kyse ei ole akuutista rahantarpeesta, kuten instikoiden kohdalla harvoin on, toinen tekee virheen riippuen yhtiön kehityksestä. Molemmat osapuolet eivät voi olla tehokkaita. Sen tietää jokainen kauppaa tehnyt: hyviä ja huonoja ostoja ja  myyyntejä osuu aina kohdalle.

      Heikki

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen