Minusta on ainakin näyttänyt siltä, että Tytti Yli-Viikari nauttii saamastaan huomiosta täysin siemauksin, siitäkin huolimatta, että on oikeudessa rikoksista syytettynä.

Oikeuteen ym. kuulemisiin Yli-Viikari on tuonut mukanaan aina uuden kirjan. Tarkoituksena on varmaan ollut näyttää hänen olevan ns. sivistyneen ihmisen, siis omistaa pari runo- ja aforismikirjaa (joissa on mukavan vähän tekstiäkin).

Mutta mihin on unohtunut Nikolai Gogolin Reviisori? Kieltämättä en ole itse moista kirjaa koskaan avannutkaan, mutta luullakseni se kertoo siitä, että tarkastaja (inspector, rевизор) on erityisen helposti vedettävissä väärinkäytöksiin. Ja kun tarkastaja on itsensä tahrinut, talo voi elää tavallaan, siis kuin siat pellossa.

Yli-Viikarin oikeudenkäynnissä on väitetty mm. että

-VTV:n työilmapiiri on ollut erittäin huono jo vuosikymmeniä

-ylitarkastaja X ei vuosikymmeniin ole tehnyt mitään työtä eikä ilmeisesti osa hänen kollegoistakaan

-ja lentopisteistä ei ollut sääntöjä

Yli-Viikari johti sellaista paikkaa kuin Valtiontalouden Tarkastusvirasto, jonka toimintaa suunnattiin neuvovampaan eli konsultoivampaan suuntaan. Kuitenkaan tässä virastossa ei reagoitu mitenkään huonoon työilmapiiriin, toimettomiin virkamiehiin eikä puuttuviin sääntöihin.

Yli-Viikarin koulutuskin taitaa olla hiukan hakusessa, mutta ehkä hän on opiskellut jonkinlaista kulttuurihallintoa ja sitä kait Ranskan ja Belgian kuuluisimmissa opinahjoissa.

Ongelmana vain on se, että VTV:n tehtävänä on viraston omien sanojen mukaan ”tarkastuksellaan varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, lakeja noudattaen ja järkevästi.” Määrittelyyn lisäisin – kun se näyttää unohtuneen – että kyse on Suomesta, ei Ranskasta eikä kaikista maailman kehitysmaista.

Tarkastaminen on puuhaa, johon kauppakamarit auktorisoivat esim. kauppatieteilijöitä. Itse olen toiminut ns. maallikkotilintarkastajana enkä oikein ymmärrä, minkä pätevyyden tuo estetiikan ja vastaavan opiskelu Sorbonnessa, Bruggessa ja École nationale d’administrationissa. Pysyäkseni Ranskassa, Napoleon määritteli diplomatian paskaksi silkkisukassa. Tilintarkastuksessa estetiikka on ihan sama asia.

Yli-Viikarin yhteydessä varjoa on langetettu nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystinkin päälle. Hän nimittäin on Yli-Viikarin edeltäjä ja siinä asemassa hänen olisi kait pitänyt olla tietoinen viraston huonosta työilmapiiristä ja toimettomista virkamiehistä.

Ja varmimmaksi vakuudeksi: tietysti tätäkin asiaa jauhetaan valtion varoin vähintään HO:een ja kukaan ei ole syyllistynyt mihinkään ennen ns. viimeistä tuomiota. Pöystiä ei ole epäilty eikä syytetty mistään sanan juridisessa merkityksessä.

Gogolin Reviisori on Venäjän hallinnon mädännäisyyttä kuvaava fiktiivinen satiiri. Mutta jos Gogolille olisi näytetty tarkastuskertomus, jossa lausutaan mm. ”asiantuntijuuksien törmäyttäminen ja näkökulmien ristipölytys”, Gogol olisi varmaan pitänyt satiiria jo liioiteltuna.

Kyse ei kuitenkaan ole satiirista, vaan Yli-Viikarin tarkastuskertomuksesta eduskunnalle. Totuus on taruakin naurettavampaa.