Omat Rahat Katsaus: USA- Muista että olet kuolevainen
Antonio de Pereida – Vanitas
Roomalaisista triumfi-kulkueista kerrrotaan että voittoisan kenraalin takana vaunuissa seisoi orja, jonka tehtävänä oli kuiskia hänen korvaansa: ”Memento mori” (Muista että olet kuolevainen). Näin, jotta kenraalin ego ja kunnianhimo eivät kasvaisi liian suuriksi. Minusta tuntuu että moni tämänpäivän vallanpitäjä kaipaisi tällaista muistutusta. Monen itsevaltiaan korkea ikä huomioiden nämä ukot (he ovat kaikki miehiä) sattavat kutenkin olla erittäin tietoisia ajan rajallisuudesta ja yrittävät vimmatusti jättää mailmaan pysyvän jäljen. Ehkä ”muista että olet erehtyväinen” olisi sopivampi.
Erityisesti tällaista nöyryyttä minusta tarvitsevat USA ja Donald Trump. Mutta lähipiiristä ei tällaista ääntä taida kuulua. Kun lisäksi totuutta katsellaan valikoivasti punaisten lippujen tulisi heilua raivokkaasti. Jos pörssikurssit nuosevat se on osoitus oman politiikan neroudesta. Jos työllisyystilastot näyttävät heikoilta se johtuu poliittisesta manipuloinnista.
USA:n pörsseissa tappellevat kaksi sutta keskenään. Toinen on voittoisan AI:n kasvutarina. Toinen on tullien aiheuttama talouden ja kasvun hidastuminen. AI-sutta mielellään ruokkivat kaikki joten se on ollut toistaiseksi voittoisa. Lopulta kuitenkin tuloksen USA:n kuluttajavetoisessa taloudessa ratkaisee kuluttajien luottamus. Tuntuuko työpaikkani turvatulta? Onko minulla käytettävissä enemmän vai vähemmän rahaa kuin ennen? Uskon että lähikuukausien aikana asia selkenee – oli sitten tilastoviranomaisen johdossa kuka tahansa. Jos tilastoja aletaan peukaloimaan johtaa se kiinalaiseen tilanteeseen – tilastoihin ei luoteta ja aletaan seuraamaan muuta julkista tietoa (kuten sähkönkulutusta) joka ei ole yhtä poliittisesti herkkää kuin kansatuote tai työllisyys.
Yksi heikkouden merkki USA:ssa on pikaruokaketjujen asiakasmäärän 2% lasku Q2 verrattuna viime vuoteen. Epävarmat kuluttajat syövät harvemmin ulkona, ja kun syövät, syövät halvempia annoksia.
Toistaseksi yritysten tulokset näyttävät edelleen kovempaa kasvua USA:ssa kuin euroopassa – vaikka muuta ehkä odotettiin/toivottiin. Mietin kuitenkin miten paljon tässä nähdään palvelujen suuri osuus USA:n taloudessa? Teknojätit ovat tästä vain jäävuoren huippu.
USA:n tullitasot ovat nyt pääasiassa selvillä. Koska korvaavaa tuotantoa ei noin vain synnytetä jenkkeihin vaikuttaa eri maiden tullitasojen keskinäinen suuruus merkittävästi kauppavirtoihin. UK ja Australia ovat ”voittajia” 10% yleisellä tasolla. Seuraavina EU ja Japani 15% tasolla. Muu Aasia sai korkeammat tullit. Kiinan ja Meksikon kanssa tilanne on vielä auki. Ja selvä häviäjä on Kanada 35% tullilla.
Trump käyttää myös tulleja lyömäaseena muissa ei-kauppapolittisissa tarkoituksissa. Esimerkkejä tästä on Brasilian ja Intian kohtelu. Brasiliassa Trumpia ärsyttää ystävänsä Bolsonaron kohtelu ja Intiassa venäläisen öljyn (ja aseiden) tuonti. Brasilian kohdalla presidentti Lula da Silva voi hyvin kohauttaa tulleille olkapäitään. Vienti USA:han on suhteellisen pientä ja maataloustuotteille löytyy ostajia muualtakin. Intian tilanne on vaikeampi. Narendra Modin on poliittisesti mahdotonta päästää amerikkalaisia maataloustuotteita Intian markkinoille, joilla ne kilpailisivat lukuisten kotimaisten pienviljelijöiden tuotteiden kanssa. Samalla Intian nousu elektroniikkavalmistajaksi on vaarassa.
Oliko siis oikein ”antaa periksi” eikä lähteä nokittelemaan vastatulleilla? Minusta kyllä. Koska Trump ei pidä tulleja haitallisina amerikkalaisille hän voi silmiä räpäyttämättä nostaa tullit 50% tai 100% tasolle. Ja koska kaikki maat tosiaankin saivat tullit, niin suhteellinen taso on tärkeä. Emme halua toiseksi Kanadaksi.
Näemme tullien vaikutukset viiveellä, ehkä yhden tai kahden kvartaalin kuluttua. Teknojätit voivat pelata omassa sarjassaan, mutta en pidä USA:n ”Main streetin” näkymiä ruusuisina.
Uusi yllätys nähtiin äsken kun Nvidia ja AMD ilmeisesti sopivat Trumpin hallinnon kanssa maksavansa 15% maksun vientilisensseistä Kiinaan. Näyttää siltä että ainoastaan raha ratkaisee. Kunhan saadaan jostakin (mistä vaan) tuloja, jotta voimme laskea rikkaiden ja yritysten verotusta, muu on yhdentekevää.
En edelleenkään näe järkeväksi lisätä USA-sijoituksia. Euroopalla ja Japanilla taitaa olla parhaat näkymät. Teknojättien arvostustasosta kukin tehkööt omat päätelmänsä.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +7.5%, alusta (27-05-2010) +246.7%
Salkkusivulla lisää tietoja.
Itse olen edelleen kuukausittain ladannut SEC Edgarista edellisen kuukauden osarit ja laskenut niistä liikevaihdon ja liikevoiton vuosimuutokset ja havainnoinut näiden mediaania eli keskimmäistä arvoa kun nuo vuosimuutokset laitetaan suuruusjärjestykseen. Heinäkuun osareissa ei edelleenkään näkynyt tässä tarkastelussa minkäänlaista tulliongelmaa. Päinvastoin, mediaaniyrityksen sekä liikevaihto, että liikevoitto olivat mukavassa lähes kahden prosentin reaaliarvoisessa nousussa vuoden takaisiin arvoihin verrattuna. Mielenkiintoista nähdä koska tullit alkavat näkyvästi rasittamaan ja kuinka merkittävä takapakki niistä aiheutuu vai käykö niin että, vastoin odotuksia, tulleista ei seuraakaan takapakkia yritystalouteen.
Yksikään maa ei ole ikuisesti maailman ykkönen. Muutokset tapahtuvat vuosikymmenissä ei yksittäisten presidenttien aikana. Karkeasti voidaan todeta, että Yhdysvallat ovat menneet alaspäin jo vähintään vuosikymmenen ajan. Todennäköisesti jopa selvästi pidempään.
Yksi tärkeä asia unohtuu USA:n tulleista ja se on liittovaltion budjettivaje. Tätä on käytännössä pakko paikata joko veroilla tai veroluontoisilla maksuilla, laskemalla valtionlainojen reaalikorkoja tai säästämällä kuluista. Karkeasti voi todeta, että vajetta pitäisi pienentää noin puoleen eli n. 900 miljardiin dollariin vuodessa. Nykytullit ovat vaihtoehto muille uusille veroille. Niistä tulee ehkä 300 miljardia. Säästöjä on tulossa 150 miljardia mikä ei ole tarpeeksi. Yhden prosentin vähennys valtionlainojen korkoihin on karkeasti 350 miljardia. Nämä tekevät yhteensä n. 800 miljardia. Loppu voisi tulla suuremmasta inflaatiosta.
Ray Dalion kirjan ”How Countries go Broke” mukaan yksittäiset luvut olisivat: 12%:n säästöt valtion budjettiin, 11%:n veronkorotukset, valtionlainojen keskimääräiset korot 1%:iin tai 4.5%:n inflaatio. Yksittäisenä toimena vain inflaatio olisi käytännössä mahdollinen.
Tullien vaikutus talouteen on toistaiseksi vain arvaus, koska niiden vaikutukset kestävät kauan kokonaan toteutua. Puhuvat päät lätisevät mitä sattuu, jos vertaa toteutuneeseen dataan, kuten Mikon esimerkki osoittaa, että todellisuus on toistaiseksi ollut erilainen mitä he ovat puhuneet.
Kysymys kuuluu, että olisivatko suorat veronkorotukset tai säästöt yhtään sen vähemmän taloutta heikentäviä kuin tullit? Vastaus selviää pian ja ainoastaan se on selvää, että kukaan ei todellisuudessa sitä tiedä.
Tulleja nostettiin 1930 luvulla ja silloin vaikutukset näkyivät varsin nopeasti taloudessa. Tässä tuon aikauden kokemukset copilotin kertomana:
Vuonna 1930 Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover allekirjoitti Smoot-Hawleyn tullilain, joka nosti tulleja yli 20 000 tuontituotteelle. Tarkoituksena oli suojella kotimaista tuotantoa Wall Streetin vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen, mutta seuraukset olivat päinvastaiset.
Taloushistorian valossa voidaan sanoa, että vaikutus BKT:hen alkoi jo muutaman kuukauden sisällä, mutta täysi romahdus kesti noin 2–3 vuotta.
”Roomalaisista triumfi-kulkueista kerrrotaan että voittoisan kenraalin takana vaunuissa seisoi orja, jonka tehtävänä oli kuiskia hänen korvaansa: ”Memento mori” (Muista että olet kuolevainen)”
Triumfeja järjestettiin Rooman tasavallan aikana voittoisille kenraaleille ja tuo lause sopii hyvin tuohon aikaan. Voittoisan kenraalin ei haluttu kaappaavan poliittista valtaa muuta kuin siksi päiväksi kun häntä juhlittiin triumfikulkueessa.
Triumfit olivat keisariajalla lähinnä keisareiden yksinoikeus. Ensimmäinen varsinainen keisari Augustus (Octavianus) kutsui itseään jumalan pojaksi ja viimeistään siitä pitäen keisareita palvottiin erittäin kunnioittavalla tavalla. Samalla tavalla kuin jumalolentoja.
Trump ja Putin käyttäytyvät kuten keisarit. He haluavat että muut palvovat heitä suurella kunnioituksella ja pelolla.
”Trump ja Putin käyttäytyvät kuten keisarit.” Onko näytelmässä Trump Tribbentrop ja Putin Molotov.
Katselin Handelsbanken:n tämänviikkoisen ”Macroveckan” youtube katsauksen.
Siellä ihmeteltiin samaa asiaa kuin näissä kommenteissa: Miksi USA:n taloudessa ei vielä näy tullien vaikutusta?
Handelsbanken oli keksinyt yhden selittävän tekijän: Tulleista varoitettiin ja maahantuojat ostivat varastot täyteen Q1 aikana, ennen tulleja. Vasta pieni osa USa:ssa myytävistä ulkomaisista tavaroista on tullattu suurilla tulleilla. Efektiivinen tullitaso on Handelsbankenin mukaan vasta 9%.