Osingot aidosti samalle linjalle luovutusvoittojen kanssa?
Hallitus on poistamassa listattujen yritysten osinkojen 30-prosenttisen verovapauden vuoden 2014 alusta lähtien. Tämän seurauksena osinkojen verotus nousee noin 43 prosenttia, mikä on suhteellisesti valtava muutos. Kuten Lars Stormbom totesi kirjoituksessaan, pankit voivat olla tässä kuitenkin voittajia. Syy on siinä, että rahastoissa osinkojen verotuksesta ei tarvitse kantaa huolta, mikä voimistaa pankkien kauppaamien rahastojen suhteellista houkuttelevuutta. Voittajia ovat myös ulkomaiset sijoittajat, jotka saavat hyödyn yhteisöveron tuntuvasta 18 prosentin laskusta joutumatta kärsimään osinkoveron noususta. Tavallisen suomalaisen osakesijoittajan asemaa muutos heikentää yhteisöveron laskemisesta huolimatta.
Hallitus on poistamassa listattujen yritysten osinkojen 30-prosenttisen verovapauden vuoden 2014 alusta lähtien. Tämän seurauksena osinkojen verotus nousee noin 43 prosenttia, mikä on suhteellisesti valtava muutos. Kuten Lars Stormbom totesi kirjoituksessaan, pankit voivat olla tässä kuitenkin voittajia. Syy on siinä, että rahastoissa osinkojen verotuksesta ei tarvitse kantaa huolta, mikä voimistaa pankkien kauppaamien rahastojen suhteellista houkuttelevuutta. Voittajia ovat myös ulkomaiset sijoittajat, jotka saavat hyödyn yhteisöveron tuntuvasta 18 prosentin laskusta joutumatta kärsimään osinkoveron noususta. Tavallisen suomalaisen osakesijoittajan asemaa muutos heikentää yhteisöveron laskemisesta huolimatta.
Suomalaisen sijoittajan kannalta voi toki todeta, että verotus myös yksinkertaistuu, sillä muutos asettaa osingot veroprosentin osalta samaan luokkaan luovutusvoitoista maksettavan veron kanssa. Eikö samalla voisi kuitenkin asettaa osingot samalle linjalle luovutusvoittojen kanssa myös muilta osin? Luovutusvoitoista voi nimittäin verotuksessa vähentää aiemmin syntyneet luovutustappiot, mutta sama vähennysoikeus ei nykylainsäädännöllä koske osinkoja. Tämä voi aiheuttaa tilanteen, jossa joutuu maksamaan sijoituksistaan pääomatuloveroa, vaikka sijoitukset olisivat tappiolla, eikä mitään tuloa siis olisi kokonaisuutta katsoen edes syntynyt. Tämä on paitsi epäoikeudenmukaista, se myös laskee tavallisen suomalaisen intoa ryhtyä osakesäästäjäksi.
Tuo 43%
kuullostaa kyllä kohtuuttomalta korotukselta. Missä tulee raja vastaan vai tuleeko missään. Kansa on lietsottu niin vihaiseksi ns. rikkaita kohtaan, että tälläinen hyvin lähellä yksityisen omaisuuden kansallistamista oleva temppukin näköjään onnistuu. Tämä siitä huolimatta, että maailmalla on paljon näyttöä siitä miten tuhoisaa kansallistaminen on elintasolle. Ketään ei tunnu kiinnostavan se vahinko joka tästäkin tempusta tuli elinkeinoelämälle ja sitä kautta kansalaisille. Ainoa mikä kiinnostaa on hetkellinen lievitys kateudelle. Valtamedia ei tästä 43% korotuksesta juuri kirjoitellut. Se mistä kirjoiteltiin oli "Yrittäjille jättipotti". Perustuslain omaisuuden suojapykäläkään ei tunnu suojelevan meitä sijoittajia. Puolueissa ei tunnu olevan yhtäkään, joka ajaisi sijoittajien etuja. Kaikki ovat yhtenä rintamana rakentamassa vihaa näitä ns. rikkaita kohtaan.
Toinen asia: case Kyproksen yhteydessä kirjoiteltiin siitä, että kyseessä on "ensimmäinen kerta kun valtio käy kansalaistensa kukkarolla". Aikamoista puppua. Sehän oli ihan tavallinen varallisuusvero. Ei mikään ainutlaatuinen. Meilläkin on sellainen nimittäin kiinteistövero. Muutenkin meidän kansalaisten kukkarollahan tässä käydään kokoajan kiihtyvään tahtiin. Mitä muuta tuo ylläkäsitelty 43% korotus on kuin meidän kansalaisten kukkaron ryöväämistä.
Suomi tarvitsisi jonkun ihan uuden puolueen, joka ajaisi kansan elintason korottamista ihan simppelillä tempulla eli sillä, että tarjotaan yrittämiselle, omistamiselle ja elinkeinoelämälle edes siedettävät puitteet.
Uudelleen lähetys
Jos joku muuten ihmettelee, miten tämä juttu tuntui ilmestyneen uudelleen, tämä juttu oli spammisuodatuksessa poistettu vahingossa, joten lähetin sen uudelleen.