Pääjohtaja Liikanen Turussa

 

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen alusti 15. 2. Turun Seudun Osuuspankin järjestämässä tilaisuudessa aiheesta “Talouden näkymät finanssikriisin jälkeen”.

Kansainvälisen finanssikriisin pahin vaihe on ohi, mutta kriisi jättää pysyvät jälkensä rahoitusjärjestelmään, arvioi Liikanen.

EU:n tasolla ongelmaksi ovat nousseet EU:n valtiolainojen korkoeron kasvu useampiin prosentteihin sitten vuoden 2008 puolivälin, jolloin korkoeroja ei juurikaan ollut. Suomen ja Saksan valtiolainojen korko on ihanteellisen alhainen. Tosin Saksan lainat kallistuivat hieman muutama päivä sitten, kun markkinoille levisi huhu siitä, että Saksa takaisi Kreikan lainoja. “Emme kommentoi markkinahuhuja”, sanoi pääjohtaja Liikanen monimielisesti, mutta pilke silmäkulmassa.

Rahoitusmarkkinoitten säätelystä Liikanen toi perinteisten keinojen (esim. pääomapuskurien lisäämisen) lisäksi esille tarpeen valvoa yksittäisten pankkien lisäksi korostetusti koko rahoitusjärjestelmää ja eri pankkien altistumista samoille uhkakuville. Säätely pitää niinikään ulottaa pankkien taseiden ulkopuoliseen finanssisektoriin. Edelleenkin luottoluokitus tulee valvonnan piiriin ja luottoluokituslaitoksilta kielletään intressiristiriidat, joissa luokittajat ovat antaneet pankeille konsulttineuvontaa.

Suomen tilannetta Liikanen piti kaksijakoisena. Työttömyyden arvioidaan kasvavan hitaasti ja jäävän 10 – 11 %:n tasolle eli kauas 1990-luvun alkuvuosien. Toisaalta Liikanen korosti moneen kertaan sitä, että tapahtunut finanssikriisi ei ole koskettanut vain kasvulukuja, vaan niitten takana olevaa paljon olennaisempaa suuretta eli itse kansantuotetta. Niinpä esimerkiksi Suomen verotuksen pohja on pienentynyt moniksi vuosiksi eteenpäin.

Haasteita pankkijärjestelmään tuovat supistuneet korkokatteet. Asuntomarkkinoitten osalta on otettava huomioon, että korkojen lasku välittyi asuntolainoihin muuta EU:ta nopeammin.

Kaiken kaikkiaan pääjohtaja Liikanen ansaitsee parhaat kiitokset tiiviistä ja elävästä esityksestä, minkä lisäksi Turun Seudun Osuuspankkia sopii kiittää mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

 

(Tällä viikolla käsittelen osakehuoneiston valintaa tuolla

 

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen alusti 15. 2. Turun Seudun Osuuspankin järjestämässä tilaisuudessa aiheesta “Talouden näkymät finanssikriisin jälkeen”.

Kansainvälisen finanssikriisin pahin vaihe on ohi, mutta kriisi jättää pysyvät jälkensä rahoitusjärjestelmään, arvioi Liikanen.

EU:n tasolla ongelmaksi ovat nousseet EU:n valtiolainojen korkoeron kasvu useampiin prosentteihin sitten vuoden 2008 puolivälin, jolloin korkoeroja ei juurikaan ollut. Suomen ja Saksan valtiolainojen korko on ihanteellisen alhainen. Tosin Saksan lainat kallistuivat hieman muutama päivä sitten, kun markkinoille levisi huhu siitä, että Saksa takaisi Kreikan lainoja. “Emme kommentoi markkinahuhuja”, sanoi pääjohtaja Liikanen monimielisesti, mutta pilke silmäkulmassa.

Rahoitusmarkkinoitten säätelystä Liikanen toi perinteisten keinojen (esim. pääomapuskurien lisäämisen) lisäksi esille tarpeen valvoa yksittäisten pankkien lisäksi korostetusti koko rahoitusjärjestelmää ja eri pankkien altistumista samoille uhkakuville. Säätely pitää niinikään ulottaa pankkien taseiden ulkopuoliseen finanssisektoriin. Edelleenkin luottoluokitus tulee valvonnan piiriin ja luottoluokituslaitoksilta kielletään intressiristiriidat, joissa luokittajat ovat antaneet pankeille konsulttineuvontaa.

Suomen tilannetta Liikanen piti kaksijakoisena. Työttömyyden arvioidaan kasvavan hitaasti ja jäävän 10 – 11 %:n tasolle eli kauas 1990-luvun alkuvuosien. Toisaalta Liikanen korosti moneen kertaan sitä, että tapahtunut finanssikriisi ei ole koskettanut vain kasvulukuja, vaan niitten takana olevaa paljon olennaisempaa suuretta eli itse kansantuotetta. Niinpä esimerkiksi Suomen verotuksen pohja on pienentynyt moniksi vuosiksi eteenpäin.

Haasteita pankkijärjestelmään tuovat supistuneet korkokatteet. Asuntomarkkinoitten osalta on otettava huomioon, että korkojen lasku välittyi asuntolainoihin muuta EU:ta nopeammin.

Kaiken kaikkiaan pääjohtaja Liikanen ansaitsee parhaat kiitokset tiiviistä ja elävästä esityksestä, minkä lisäksi Turun Seudun Osuuspankkia sopii kiittää mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

 

(Tällä viikolla käsittelen osakehuoneiston valintaa tuolla

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia