Patentteja käytetään paitsi yksittäisien yrityksen arviointiin (katso kirjoitukseni Patenttien käyttö osakevalintaan), myös maiden väliseen vertailuun. Patentointia koskevat tiedot ovat osa niistä monista ranking- listauksista mitä maiden välille tehdään erityisesti kun mitataan innovaatio- tai uudistumiskykyä.
 

Patentti-informaatiolla on etunaan nopea saatavuus verrattuna muihin tiedonlähteisiin, joiden tiedot ovat usein peräisin eri maiden tilastolaitoksilta. Esimerkkinä näihin virallistilastoihin paljolti nojaavasta julkaisuista on Suomessa Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) julkaisemat Teknologiabarometrit. Viimeisimmän, vuoden 2010 julkistuksen kansainväliset vertailut ovat vain vuoteen 2007 asti.
 

Sijoittajan kannalta nämä 2-3 vuotta vanhat virallistilastot edustavat mennyttä. Suhdannesyklien pituudesta johtuen ne edustavat kaiken lisäksi usein päinvastaista suhdanne vaihetta. Patenttihakemuksista tuotetaan edellisvuotta kokevaa aineistoa, joka kuvaa paljon paremmin meneillään olevaa talousvaihetta.

WIPO:n (World Intellectual Property Organization ) tuore julkistus on otsikoitu kansanvälisten PCT-hakemusten määrät toipuivat 2010. Kuvassa on kuuden suurimman PCT-hakijamaan hakemusmäärien kehittyminen 2006-2010.

Hakemusmääriä ovat kasvattaneet Kiina, Korea, Japani ja Saksa. Erityisen kovaa PCT-patenttihakemusten kasvu on ollut Kiinassa ja Koreassa. Sen sijaan muissa maissa hakemusmäärät ovat pudonneet kuten seuraavissa suurissa patentinhakijamaissa: USA, Ranska, Hollanti, Sveitsi ja Ruotsi.
 

Pohjoismaat ovat paistatelleet kärjessä monissa Innovaatiotilastojen vertailuissa. Meillä pohjolassa hallintojärjestelmä on ollut avoimempi ja tarjonnut vielä nopeampaa ja ajankohtaisempaa tietoa patentoinnista. Niinpä Pohjoismaista voi esittää tuoreita ja kattavia lukuja patenttihakemusmääristä.
 

Oheisessa kuvassa on kotimaisten hakijoiden vuosittain jättämien patenttihakemusta lukumäärät Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Kuva osoittaa patentinhakemusmäärien pienentyneen ja vieläpä paljolti suhdanteista riippumatta. Hakemusmäärien pienenemiseen on olemassa muitakin selityksiä kuin innovatiivisuuden väheneminen tai keksintöjen määrän putoaminen.

Eräs selitys on hakemusten jättäminen suoraan suuriin patenttivirastoihin kuten Euroopan patenttivirastoon (EPO = European Patent Office). Tästä saadaan tietoa vasta myöhemmin kun EPO julkaiset omat vuoden 2010 tarkemmat tilastonsa joskus kesällä. Tähän mennessä EPO on vasta ilmoittanut kasvaneesta hakemusten kokonaismäärästä, jonka voi kylläkin päätellä olevan peräisin paljolti Kaukoidän maista.