Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin – siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Laki työeläkeyhtiöistä varmistaa työmarkkinajärjestöjen määrävän aseman seuraavasti:

1. Hallintoneuvosto: "Hallintoneuvostossa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä."
2. Hallitus: "Hallituksessa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä."

Nämä lainkohdat ovat johtaneet siihen, että Lauri Lyly ja Jyrki Häkämies kumppaneineen käyttävät omistajavaltaa suuremmalla pääomalla kuin Warren Buffet ja hallitsevat suurinta osaa suomalaisista pörssiyrityksistä. Työmarkkinajärjestöille keskitetty omistajavalta on samaa suuruusluokkaa maailman kaikkein rikkaipien tahojen kanssa.

Miksi työmarkkinajärjestöjen omistajavaltaa pitäisi vähentää ?

Herää kysymys: Miksi työmarkkinajärjestöjen omistajavaltaa pitäisi vähentää – eikö se ole toiminut hyvin? 

Seuraavat seikat puoltavat sitä, että omistajavaltaa siirrettäisiin eduskunnan suoraan ohjaukseen:

• Kaikki eivät kuulu työmarkkinajärjestöihin eivätkä yhteiset pääomamme ole demokraattisen ohjauksen piirissä.  (vaikka Kristiina Halkola laulussaan aivan asiallisesti toivoo että ne olisivat eduskunnan suorassa ohjauksessa)
• Työmarkkinajärjestöjen harjoittama omistajaohjaus on viime vuosina osoittanut heikkoutensa. Tärkeiden yritysten järkevä omistajaohjaus on jäänyt tekemättä (tapaus Nokia) ja joissain tilanteissa omistajat (hallitus) on ohjannut toimivan johdon vääränlaiseen strategiaan (tapaus metsäteollisuus). Tuloksena on ollut se, että suuret, työmarkkinajärjestöjen omistajaohjaamat yritykset ovat vähentäneet työpaikkoja. Hallituksiin ei ole myöskään saatu riittävästi kummankin sukupuolen edustajia ja yritysjohdon palkioiden on annettu nousta liian korkealle.
• Työmarkkinajärjestöt ovat Suomessa tällä hetkellä ohjaajan penkillä mitä tulee kilpailukykyyn ja kustannustasoon. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla kun maan hallitus ja eduskunta joutuvat toteamaan voimattomina kuinka maan talous näivettyy kun kustannustasoa nostetaan työmarkkinajärjestöjen keskinäisillä maan kattavilla sopimuksilla. Epäterveen tilanteen purkaminen on aloitettava jostakin ja työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajavallan heikentäminen voisi olla ensimmäinen pieni ele oikeaan suuntaan.

Suomen hallitus ei sovellu omistajaohjausta käyttäväksi tahoksi – eduskunnan suora ohjaus on parempi

Kristiina Halkola esittää laulussaan aivan oikein, että omistajaohjaus pitäisi antaa eduskunnan suoraan kontrolliin samaan tapaan kuin esimerkiksi Suomen pankki. Tästä olisi selvää hyötyä. Hallitus ei silloin voisi niin helposti käyttää noita varoja oman vuotavan budjettinsa paikkailemiseen.

Eduskunnan kontrolli ei olisi välttämättä pitkän päälle kovin hyvä ratkaisu sekään, mutta hyvät vaihtoehdot ovat vähissä. Jotain pitäsi tehdä ja eduskunnan vallan lisääminen ei heikentäisi nykyistä tilannettamme. Siihen suuntaan on edetty muuallakin eikä eduskunnan vallan lisäämisestä ole muuallakaan koitunut sanottavaa haittaa. Työmarkkinajärjestöjen asema tärkeimpänä omistajavaltaa käyttävänä tahona on ainutlaatuinen Suomalainen ilmiö eikä tuossa ilmiössä ole tällä hetkellä mitään erityistä kehuttavaa.