Puolustusliitto Kiinan kanssa

Yle on teettänyt gallupkyselyn, jonka mukaan suomalaiset kannattavat puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että Ukrainan kriisi on lisännyt vapaan assosiaation, etten sanoisi vapaan hölynpölyn määrää. En nimittäin tiedä juuri tyhmempää aikaansaannosta kuin ko. gallup.

Ensinnäkin Ruotsi on tunnetusti luopunut asevelvollisuudesta ja supistanut meri- ja ilmavoimiaan sillä vauhdilla, että jopa piskuisesta Suomestakin on Itämeren puitteissa kehkeytynyt jonkinmoinen sotilas”mahti”.

Toisekseen asiaa ei pitäisi kysyä Suomen kansalta vaan Ruotsin ministereiltä. Nykyinen keskustelu puolustusyhteistyöstä tuo nimittäin ikävästi mieleen saman asian 1920- ja 1930-luvuilta. Reunavaltioyhteistyöstä ei tullut mitään ko. maitten sisäisten ristiriitojen takia (joita Naton uusilla jäsenmaillakin on latentisti aivan tarpeeksi) ja toisaalta Suomi ei pitänyt ko. maita tarpeeksi fiineinä. Siinä olisi nimittäin voinut joutua sekaantumaan muitten maitten puolustusasioihin! Hajuttomampi ja mauttomampi Ruotsi tuntui paremmalta vaihtoehdolta kaikkien muitten paitsi ruotsalaisten itsensä mielestä, jotka tyytyivätkin viime sodissa huutelemaan Suomen selän takaa keskenään ristiriitaisia neuvoja, joilla oli vain yksi yhteinen nimittäjä: ne kaikki olivat turkasen huonoja.

Entäpä sitten otsikkoni? Toisin kuin yleisesti luullaan, Kiinan asevoimat ovat SUHTEELLISEN pienet, mutta toki merkittävät maan valtavan koon takia. Kiinalla on ollut huomattavaa intressiä hivuttautua Afrikkaan. Jotenkin luulen, että Suomi menisi siinä ihan hyvin muun Afrikan jatkona.

Suomen EU-politiikka saisi aivan uusia ulottuvuuksia. Kaikkiin Kreikan yms. tukipyyntöihin riittäisi yksi vakiovastaus: ”Kyllähän me, mutta kun tuo meidän sopimuskumppanimme Kiina ei oikein… ” Merkittävin puolestapuhuja on kuitenkin Suomen ja Kiinan maantieteellinen läheisyys:

 

 

 

 

Maitten välissä on nimittäin vain yksi valtio.

2 thoughts on “Puolustusliitto Kiinan kanssa

  1. Virallinen Ruotsi ei ole aina tukenut Suomea

    Sisällissotamme aikana Ruotsi yritti lohkaista palan Suomea

    Nyt kun Venäjä miehitti Krimin lienee paikallaan muistuttaa eräästä jokseenkin samalaisesta tapahtumien kulusta. Ruotsi miehitti vuonna 1918 Ahvenanmaan hyvinkin samantapaisen tapahtumien kulun jälkeen ja vaati sitä itselleen aivan samalla lailla kuin Venäjä nyt vaatii Krimiä. Tapahtumien kulku sai yllättävän käänteen kun Saksalaiset tekivät maihinnousun Ahvenanmaalle ja uskon Ruotsalaisten tässä vaiheessa joutuneen sotilaallisesti perääntymään. Mutta Ruotsi ei luopunut vaateestaan vaan yritti Ahvenanmaata itselleen vielä siviiliprosessin kautta ja nosti asian esille Kansainliitossa. Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaa kuitenkin säilyi Suomenruotsalaisessa yhteydessä ja sai erillisaseman.

    Talvisodan aikana Ruotsi kielsi länsivaltoja toimittamasta apua Suomelle (Ruotsin kautta)  

    Ruotsin siviilit kokosivat vapaaehtoisjoukkoja ja antoivat muutakin tukea Suomelle talvisodan aikana. Virallinen Ruotsi kielsi Englantia ja Ranskaa lähettämästä Suomelle tukea pohjois-Ruotsin halki. Tuskinpa Englannilla ja Ranskalla olisi ollut paljon apua antaa, mutta Ruotsin kielto oli kuitenkin selvä teko. 

    Ruotsin kansa on suhtautunut Suomalaisiin erittäin myönteisesti

    Ruotsin kansa on mielestäni aina suhtautunut Suomalaisiin ja Suomenruotsalaisiin erittäin myötämielisesti.

    Ruotsin valtion toimiin en menisi hädän hetkellä luottamaan. Sieltä on aina löytynyt reaalipoliitikkoja, jotka näkevät kriittisessä tilanteessa oman maansa edun ja toimivat ennen kaikkea sen mukaan. Eivätkä kirpeät muistot koske vain Suomea. Myös Tanskalla on muistot siitä miten Ruotsi jätti heidät yksin kun Saksa kaappasi Tansakan eteläiset maakunnat, jotka tänä päivänä ovat osa Saksaa.

    Ruotsi on valmis siihen että Suomi puolustaa Ruotsin maarajaa itään päin

    Niin kuin Juha on minulle joskus sanonut – Ruotsi on valmis siihen, että Suomi seisoo Ruotsin etuvartiona ja rajamaana itään päin. Aivan niin kuin on tapahtunut monta kertaa aiemmin. Mutta mikä tässä järjestelyssä on meidän etu??? 

    Suomen etu on ajaa Suomenlahden kansojen välistä yhteistyötä

    Olen ennenkin todennut, että Suomen ei ole hyvä olla raukoilla rajoilla lännen etuvartiona itään. Parempi olisi, jos voisimme olla yhteistyön keskipisteessä tai ainakin lähellä keskipistettä. Pietarin alueen, Suomen, Viron, Baltian maiden ja Ruotsin väliset hyvät ja tiiviit naapuruussuhteet olisivat paras turvallisuuden tae. Tämä siitäkin huolimatta että nyt näiden hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen näyttää epätoivoselta projektilta. Niin kaukana nämä maat ovat toisistaan ja railona raja aukeaa.

    1. Olen ilahtunut,

      että joku tuon A-maan episodin muistaa oikein. Jo nyt Krimin yhteydessä on puhuttu asioitten "järjestämisestä" Ahvenanmaan tapaan rauhanomaisesti, vaikka ne tosiaan järjesti Saksan vahva laivasto-osasto 1918 voimatoimilla uhaten.

      Olen muuten tuota tapausta joskus käsitellyt OKL:n luennolla ja opiskelijoitten ilmeistä päätellen pitivät kuvaustani jotenkin Ruotsin-vastaisena. Usko Ruotsin jalouteen istuu Suomessa syvässä, vaikka vanha kansa sanoi, että himot ne on hiirelläkin – ja siis imperialismia ruotsalaisissakin.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com