Sentimentin aistiminen voi olla rahanarvoista työtä

Kumpi seuraa paremmin Suomen pörssin kehitystä, kuluttajien vaiko teollisuuden luottamus? Ja onko Suomen luottamusluvuilla merkitystä? Piksu selvitti asian laskemalla. Tulokset olivat yllättäviä:

  • Suomen luottamusluvut selittivät paremmin Suomen pörssiä kuin Euroalueen luvut. Suomen paikallisilla sentimenteillä on vahva vaikus paikalliseen pörssiimme. 
  • Teollisuuden luottamus selitti hieman paremmin pörssin kehitystä kuin kuluttajien luottamus.

Laskimme näistä luvuista (euroalueen ja suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamusluvut) luottamusindeksin, joka seuraa Suomen pörssin markkina-arvoa mahdollisimman hyvin ja tulokset ovat oheisessa kuvassa.

Luottamuslukujen kehityksestä on vaikea tehdä varmoja ennusteita siitä miten pörssikurssit kehittyvät. Luottamusluvut käyttäytyvät tähän tarkoitukseen liian hermostuneesti. Mutta jotain on kuitenkin mahdollista sanoa:

  • Osakkeisiin voi panostaa silloin, kun luottamus kohoaa ja osakkeita on syytä karttaa silloin kun luottamus heikkenee. Sentimentin seuraaminen ja aistiminen kannattaa – se on rahanarvoista työtä.
  • Jos oheisen luottamusindeksin arvo kohoaa yli 10 pisteen rajan (vasen asteikko), niin lähestymme todennäköisesti suhdannehuippua ja on aika vähentää osakepainoa. Nyt ei tämän tutkimuksen mukaan ole oikea aika vielä vähentää. Nousua on tämän tutkimuksen mukaan vielä jäljellä.
  • Jos uskoo että hallituksen toimet parantavat teollisuuden ja kuluttajien tulevaisuuden uskoa niin silloin näyttäisi olevan perusteita uskoa, että kannattaa lisätä osakepainoa.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com