Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi on sanottava, että koko ajan hän on kertonut itse toimineensa toisin. Finanssikriisissä hän osti velkavivulla sanojensa mukaan nimenomaan Sampoa ja ilmoitti myös myyneensä osakkeensa hyvään aikaan ennen viime aikojen kurimuksia. Enintään sitä voi kritisoida, että hän ei luullakseni ole mitenkään käsitellyt omien tekojensa ja kirjoitustensa suurta ristiriitaisuutta.

Oksaharjua paljon kummempi tyyppi on Osakesäästäjien puheenjohtaja, joka kertoi – jälkikäteen – ettei hänellä ole yhtäkään osaketta. Miten juupelissa joku voi olla osakesäästäjä omistamatta yhtään osaketta? Vähän vaikea nimittäin uskoa, että aikuinen mies säästäisi rahaa, että olisi varaa ostaa ensimmäinen esim. Telian osake á 2,7 euroa.

Olen vuosien ajan suhtautunut penseästi osakkeiden ostamiseen ”aamulla, illalla, päivällä ja yöllä”, vaikka siitä tulisi kuinka tyttömäinen olo (Oil of Ulain mainoksesta). 1987 – 1997 toimin paljolti Oksaharjun tavoin, lähes 0 osaketta syksyllä 1987, devalvaatioitten ja korkeitten korkojen hyödyntäminen 1990-luvun alussa, pörssin pohjan hyödyntäminen vaihtovelkakirjoilla ja vahva siirtymä sijoitusasuntoihin 1996-7.

Iän mukana liikkeet kangistuvat ja massa kasvaa. Lisäksi korot ovat olleet niin alhaalla, että on ollut älytöntä olla kovin suurella painolla korkopuolella, vaikka usein mainitsemani ruots. ja norj. pankit ovat toki koko ajan n. 1% korkoa maksaneetkin.

Jälkiviisaasti osakkeita olisi toki pitänyt myydä enemmänkin ja Alphabetin suurehko potti jättää hankkimatta. Toisaalta osakeomistukset ovat n. 95-prosenttisesti korkean osingon firmoissa. Ajatus siitä, että koko potti olisi ollut likvidinä ja ostot olisi osannut ajoittaa all time low:hun, on ihan pelkkää science fictionia.

Ilman sodan laajenemisen uhkaa olisin saattanut turvautua velkavipuun, nyt olen netto-ostanut marraskuussa ja sitä ennen on voimakasta volatiliteettia hyödyntäen ollut netto-osto- ja nettomyyntijaksoja.

Alphabetin lisäksi toinen salkun jonkun kokoinen riippakivi on Konecranes. JOS fuusio Cargotecin kanssa olisi toteutunut, Konecranesin osakkaat olisivat saaneet 2 e:n ylim. osingon ja Cargotecin äänivaltaisia osakkeita, joita nyt ei pörssissä noteerata ollenkaan.

Laskut kuuluvat sijoittamiseen yhtä lailla kuin nykyinen joulunalun hämäryys Suomessa asumiseen. Jos ei laskuja kestä, kannattaa sijoittaa vain patjan alle. 2022 en ole pahemmin murehtinut tai hautonut laskuja, vaan olen niitä hyödyntänyt ostoin.

Se mitä olen märehtinyt, on ollut Ukrainan sodan laajenemisen riski. ”Rahaa tehdään Helsingissä hopeesta ja paperista, mutta hyvät hevoset on taivaan lahjoja.”, Pohjantähti I s.344.

En tiedä, ovatko ihmiset yhtä arvokkaita?

Kuvan lähde