Sijoitusoppeja 100 vuoden takaa (osa 1)

Sijoittaminen

Tässä kirjoituksessa käydään läpi kirjan Reminiscences of a Stock Operator sijoitusoppeja. Kirja on vapaasti ja ilmaiseksi saatavilla Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/ebooks/60979

Kirja on kirjoitettu noin 100 vuotta sitten ja se kuvaa Jesse Livermoren elämää vuosien 1890 – 1920 aikoihin. Jesse Livermore oli treidaamisen pioneeri ja oli jossain vaiheessa uraansa maailman rikkaimpia ihmisiä. Tosin hän teki uransa aikana useita konkursseja ja hänen elämänsä päättyi surullisesti oman käden kautta. Wikipediassa on lisätietoa Livermoresta https://en.wikipedia.org/wiki/Jesse_Livermore (englanniksi).

Mielestäni kirjan mielenkiintoista antia on aikakauden elämän kuvailu sekä ikivihreät sijoitus- ja treidausneuvot. Suuri osa neuvoista on sellaisia, joita toistetaan vielä tänäkin päivänä. Eli tietyllä tapaa mikään ei ole muuttunut viimeiseen 100 vuoteen – vain työvälineet (tietokoneet, internet, yms.) ovat kehittyneet. Sijoittajat painivat samojen ongelmien parissa edelleen eli miten tehdä rahaa osakkeilla.

Jesse Livermore toteaa kirjassa mm. sen, että ”osakesijoittaminen tai -spekulointi on tullut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Kun joku 10 vuotta sitten se olisi ollut helpompaa.” Kuulostaa varsin tutulta, ja moni nykyajan sijoittaja toivoisi pääsevänsä toteuttamaan ideoitaan esimerkiksi it-kuplan syntyhetkille 1990-luvun lopulle. Silloin, kun kaikki oli paljon helpompaa…

Tähän kirjoitukseen olen poiminut kirjan kappaleiden 1 – 10 keskeisimpiä Livermoren oppeja. Katsotaan seuraavassa kirjoituksessa (tai kahdessa) kirjan toisen puoliskon oppeja.

Poistu markkinoilta, jos jotain odottamatonta tapahtuu

But if something was coming and I didn’t know where from, I couldn’t be on my guard against it. That being the case I’d better be out of the market. (Chapter 1)

Eli jos markkinoilla tapahtuu jotain odottamatonta ja osakkeen kurssi lähtee selvään laskuun, niin osakkeesta tulisi luopua sen enempää kyselemättä. Tämän jälkeen on hyvää aikaa ottaa selvää siitä, mitä on tapahtunut. Takaisin omistajaksi pääsee jälleen helposti, mikäli reaktio olikin hätiköity. Neuvo soveltuu etenkin nopeampaa kauppaa tekevälle, jonka sijoitusstrategiaan 5 – 15 prosentin tappiot tekevät pahaa jälkeä.

Tämä myös kannustaa asettamaan stop-loss -toimeksiannon, joka automaattisesti laittaa position myyntiin yllättävän kurssilaskun johdosta.

Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin – osa II (vuoden 2005 painos) kirjassa on 100 ikivihreää pörssivihjettä. Ja sen 13. vihjeessä todetaan saman suuntaisesti Ollessasi epävarma pienennä riskiäsi ja poistu markkinoilta vaikka kokonaan.

Noudata sijoitustrategiaasi

What beat me was not having brains enough to stick to my own game – that is, to play the market only when I was satisfied that precedents favored my play. (Chapter 2)

Sijoittajalla tulisi olla jonkinlainen sijoitusstrategia, joka luo suuntaviivoja osakevalintojen tekemiseen. Strategia voi olla sijoittaminen arvo-osakkeisiin, hyvää osinkoa maksaviin osakkeisiin tms.

Oleellista olisi välttää heräteostosten tai kaverin vihjeiden perusteella tehdyt sijoitukset. Jos tekee sijoituksen Jaskan vihjeiden perusteella, niin silloin myyntikin pitäisi tehdä Jaskan vihjeiden mukaan. Kovasti tappiollisen vihjeen jälkeen Jaska ei taida vain olla juuri silloin tavoitettavissa.

Samaan kategoriaan uppoaa myös se, että jos tilillä on käteistä odottamassa sijoituskohdetta, niin liian herkästi tehdään sijoitus vain aktiviteetin ilosta. ”En ole kuukauteen ostanut mitään, joten ostetaanpa osaketta X, kun Jaskakin siitä puhui…”.

Treidausjärjestelmät toimivat aikansa, kunnes ne eivät toimikaan

There were times when my system worked beautifully, and then, all of a sudden, nothing but one swat after another. (Chapter 2)

Treidaajat ja etenkin treidausalgoritmien kehittäjät huomaavat nopeasti sen, että treidaussysteemi toimii aikansa, kunnes se ei enää toimikaan. Siksi treidaajien tulisikin aktiivisesti seurata markkinoita ja pohtia uusia systeemejä, jotka voisivat toimia muuttuneessa markkinassa. On varsin selvää, että keväällä 2021 unelmasti toiminut strategia ei kevään 2022 laskumarkkinassa enää toimikaan.

Treidatessa voitto- ja tappioputket kuuluvat pelin henkeen. Haasteena oikeastaan on se, milloin tappioputki johtuu sattumasta ja milloin taas muuttuneesta markkinasta. Liian nopeasti ei pitäisi siirtyä uuteen systeemiin, sillä silloin alkaa herkästi jahtaamaan sitä treidaajan ”graalin maljaa”. Toisaalta liian pitkään toimimattomassa systeemissä roikkuminen tuo isoja tappioita.

Kasvata osuuttasi asteittain nouseviin kursseihin

After the initial transaction, don’t make a second unless the first shows you a profit. Wait and watch. I must buy on rising scale. I don’t buy long stock on a scale down, I buy on a scale up.

Suppose a man’s line is five hundred shares of stock. I say that he ought not to buy it all at once. Suppose he buys his first hundred, and that promptly shows him a loss. Why should he go to work and get more stock? He ought to see at once that he is in wrong; at least temporarily. (Chapter 7)

Livermoren neuvo on siis kasvattaa sijoitusosuuttaan yhtiössä muutamassa erässä. Ja uusi sijoitus tehdään vasta, kun edellinen sijoitus osoittaa voittoa.

Monesti sijoittajat toimivat juuri päin vastoin eli he tekevät sijoituksia laskeviin kursseihin. ”Jos osake oli ostamisen arvoinen 10 euron hintaan, niin nyt 8 eurolla tilanne on vieläkin parempi”. Livermoren neuvo sopii sijoittajalle ”kuin nenä päähän”. Usein sijoittajaa kiehtoo roimasti laskenut osake, jonka fundamentit näyttävät jo isoa ”OSTA OSTA” signaalia. Yhtä usein osake jatkaa kuitenkin laskuaan yllättävän pitkään ja myös fundamentit voivat rapistua ajan kuluessa, kun yhtiö raportoi (jo markkinoilla tiedossa olevista) heikentyneistä näkymistä tms.

Sijoittaja voikin lapioida lisää rahaa laskeviin kursseihin ja tehdä ostoja vielä 6,5 ja 5,0 euron hintaan. Lopulta positiossa on kiinni merkittävä osa sijoittajan kokonaisvarallisuudesta – ja positio kyntää pitkään tappiollisena. Kun se lopulta (vuosien päästä) ponnistaa vihreälle, niin positio suljetaan pienellä voitolla. ”Huh, tästä selvittiin!

Eli Livermoren mukaan olisi parempi tehdä pieni ”olen mukana” -sijoitus, jonka jälkeen tilannetta seurataan tarkasti. Jos osake jatkaa laskutrendiään, niin tappiot voi rajata pois vielä silloin, kun positio oli pieni ja tappiotkin olivat pieniä. Sijoittaja voi yrittää uutta entryä sitten myöhemmin, kun tilanne näyttää uudelleen houkuttelevalta.

Jos osake lähtee nousuun eli sijoitusidea osoittaa toimivuuttaan, niin silloin positiota voi kasvattaa muutamassa erässä halutun kokoiseksi.

Idea tässä on se, että jos sijoittajan sijoitusidea (esim. fundamentit) oli oikeassa, niin myös markkinat löysivät osakkeen. Ja kun ns. iso raha alkaa valumaan osakkeeseen, niin se väistämättä näkyy osakkeen positiivisessa kehityksessä.

Viimeisen sentin metsästys on kallista

One of the most helpful things that anybody can learn is to give up trying to catch the last eighth – or the first. These two are the most expensive eighths in the world. (Chapter 5)

Livermore toteaa, että sen viimeisen (tai ensimmäisen) sentin (tai 1/8 dollaria, joka oli sen aikaisen osakkeen hintaporras) metsästäminen käy kalliiksi.

Kuinka monta kertaa olenkaan asettanut ostotoimeksiannon sen 5 senttiä osakkeen nykyhinnan alle. Eli jos osakkeella käydään kauppaa 10,00 euron hintaan, niin sitä tulee ahneuksissaan asetettua ostotoimeksianto 9,95 euroon. Jos on ostamassa 200 osaketta (eli 2 000 eurolla), niin ”pilkkimisellä” voisi säästää 10 euroa eli kutakuinkin kaupankäyntikulujen verran.

Mutta, kuinka monta kertaa erinomaisesti käyttäytyvä osake ei koskaan laskenutkaan 9,95 euroon ja hyvät tuotot jäivät saamatta. Tai seuraavana päivänä osaketta joutuu ostamaan 10,40 euron hintaan, joka kiukuspäissään voi jäädä vielä tekemättä. Kuukauden parin päästä voi sitten haikeana katsella 12 – 13 euron noteerauksia. ”Olin periaatteessa oikeilla jäljillä”.

Sama pennin venytys tapahtuu herkästi myös myynnin hetkellä, kun viimeisiä senttejä haetaan maksimoitaessa voittoja.

Jos tarkoitus on tehdä pitkäaikainen sijoitus, niin muutamalla eurolla ei ole merkitystä, kun vuosien tai vuosikymmenten päästä lasketaan useiden kymmenien prosenttien voittoja.


Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/book-read-glasses-reading-glasses-4600757/

Jesse Livermore osakesijoittaminen treidaaminen

One thought on “Sijoitusoppeja 100 vuoden takaa (osa 1)

  1. Tuli tuo mainitsemasi viimeisen sentin metsästys tänä keväänä kalliiksi. Olisi pitänyt siirtyä myyntilaidalle jo heti kun Ukrainan kriisi alkoi kallistua kohti sotaa.

Comments are closed.

Related Posts