Sitä saa mitä mittaa

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Muutama viikko sitten juhlittiin Suomen Teollisuussijoituksen 20-vuotispäiviä. Tapahtuma oli minulle mieleenpainuva, eikä pelkästään sen takia, että olin itse mukana käynnistämässä yrityksen toimintaa 20 vuotta sitten, vaan erityisesti juhlan kohokohdan, mielenkiintoisen paneelikeskustelun takia.

Paneelin aiheena oli kasvuyrittämiseen liittyvät asiat ja erityisesti sen haasteet. Avoimen ja hyvän keskustelun väriläiskä oli sarjayrittäjä, entinen pääomasijoittaja Aaro Cantell, joka rohkeasti toi esille suomalaisen yritystoiminnan suurimman kasvun esteen.

Flegmaattiset omistajat ovat Aaron mielestä suurin syy siihen, miksi kasvuyrityksiä ei synny enempää. Hän tietää mistä puhuu, sillä hänen omistamansa Normet Oy on yli kymmenkertaistanut liikevaihtonsa viimeisen 12 vuoden aikana toimialalla, joka on hyvin syklinen, eli kaivosteollisuuden liikkuvat laitteet. Hän argumentoi, että jos omistajat tyytyvät 3-5 prosentin kasvutavoitteisiin, todennäköisesti niihin päästään juuri ja juuri tai niitä ei aivan saavuteta. Tyytyväisyys pieneen kasvuun heijastuu koko organisaatioon ja suoritustaso on aina sen mukaista, mitä omistaja johdolta ja hallitukselta vaatii.

Olen pohtinut tätä paljon viime viikkoina ja mielestäni Aaron väittämät koskevat erityisesti listattuja yrityksiä, mutta toki myös joitakin listaamattomia yrityksiä. Esimerkkejä on liian paljon. Miten voi olla mahdollista, että pörssiyhtiön arvosta kadotetaan 80 % ja yhtiö tekee vuodesta toiseen tappiota, mutta sama johto ja hallitus saa jatkaa toimissaan, kuten esimerkiksi Outokummussa. Näitä esimerkkejä on Suomessa aivan liikaa vain sen takia, että omistajien ambitiotaso on todella matala. Suomalainen omistaja tyytyy siihen, että yhtiö maksaa 3-5 prosentin osinkotuottoa, vaikka osakekurssi ei nousisi lainkaan!

Mielestäni noteeraamattomia yrityksiä ”omistetaan” paljon tehokkaammin. Olen tehnyt yhteissijoituksia noteeraaamattomiin kasvuyrityksiin ammattimaisten, kansainvälisten sijoittajien kanssa jo kahdenkymmenen vuoden ajana. Näissä yhtiöissä vaatimustaso johdolle asetetaan erittäin korkealle ja alisuorittamiseen reagoidaan heti, ja yleensä kovalla kädellä. Ihmettelen, miksi tällainen pääomasijoitustyylinen vaatimustaso puuttuu kokonaan pörssiyhtiöiden omistajilta. Onko niin, että vanha sanonta pätee liiankin hyvin – sitä saat mitä mittaat.

Lue Punaisen mukin blogia.

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas