Sosiaalietuuksia (eläkkeitä, työtömyyspalkkioita,…) on pienennettävä jos halutaan merkittävästi tervehdyttää yhteiskuntataloutta
Valtionvarainministeriön virkamiesten valmistelemat ”Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus” ja ”Verokartoitus” sisältävät monia toimenpide-ehdotuksia siltä varalta että seuraava eduskunta haluaa edistää tervettä yhteiskuntataloutta.
Rakennekartoituksesta käy ilmi, että sosiaalietuudet (eläkkeet, työttömyyspalkkiot, asumistuet,…) on suurin menoerä ja siitäkin on supistettava jos halutaan merkittävästi tervehdyttää yhteiskunataloutta. Tämä tarkoittaa suurempia -tuloeroja ja -työnteon kannustimia. Toinen alue, josta voisi saada säästöjä on hyvinvointialueiden tuottamat sosiaali ja terveyspalvelut. Tältä sektorilta mahdollisesti saatavat säästöt ovat pienempiä ja säästöt vaikuttaisivat siihen, miten paljon terveyspalveluita julkinen sektori pystyy tuottamaan.
Valtionvarainministeriön ”Verokartoituksessa” ehdotetaan keinoja veropohjan laajentamiseksi. Siinä ehdotetaan muun muassa siirtymistä kohti kansalaisten ja yritysten tasapuolisempaa kohtelua. Verotuksen painopistettä ehdotetaan siirrettäväksi työn progressiivisista verosanktioista kohti kulutuksen verotusta ja keinoksi esitetään muun muassa yleisestä arvonlisäverokannasta annettujen alennusten pienentämistä.
Valtionvarainministeriön merkitys yhteiskunnassa on sitä suurempi mitä suurempi on valtion budjetti. Valtionvarainministeriöllä on tästä syystä tendenssi suosia veroja lisääviä toimenpiteitä. Näistä virkamiesten tekemistä ehdotuksista saa tästä pienestä puolueellisuuden riskistä huolimatta tasapainoisia ideoita julkisen sektorin järkeistämiseksi.
”Sosiaalietuuksia on pienennettävä”
Näin vaalien alla ei ole viisasta alkaa puhua leikkauksista eikä verojen korotuksista. Parasta lienee panna päänsä ” pensaaseen” ja olla ilman tietämisen tuskaa ainakin jos ottaa osaa julkiseen keskusteluun..
Toisaalta on myönnettävä tosiasiat, vaikka se tekeekin kipeää.
Tässä on osittaisia lainauksia Wikipediasta:
Sosiaaliturvan taso Suomessa on osittain Ruotsiakin parempi:
Ne, jotka saavat Suomessa toimeentulotukea ovat puolestaan selvästi paremmassa asemassa kuin eurooppalaiset köyhät keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat laskivat vuonna 2019, että toimeentulotukeen oikeutettujen suomalaisten tuet sijoittuvat EU:n parhaaseen neljännekseen. Esimerkkilaskelmien perusteella on arvioitu, että heidän tukiensa keskiarvo on suurempi vain Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Itävallassa ja Luxemburgissa.
Työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen yhdistelmä ei riitä tästä huolimatta kohtuullisena pidettyyn vähimmäiskulutukseen, jona pidetään yksin asuvalla työikäisellä 646 euroa asumiskustannusten jälkeen.
Suomessa on myös paljon eläkeläisiä, joiden tulot eivät riitä terveydenhuoltomenoihin.
Työkykyisten työikäisten sosiaaliturva Ruotsissa on toimittaja Katja Boxbergin mukaan ainakin 20 prosenttia alempi kuin Suomessa. Keskituloisen ansiosidonnainen työttömyysturva on lyhyempi ja niukempi. Asumistukea saavat vain nuoret, lapsiperheet ja eläkeläiset.
Professori Juho Saaren mukaan leipäjonot eivät ole köyhyyden tai sosiaaliturvan tason riittävyyden mitta, koska niiden tarjonta luo kysyntää. Osa ihmisistä ei halua kuluttaa säästöjään loppuun saadakseen myöhemmin toimeentulotukea, vaan käyvät mieluummin leipäjonoissa.
Kysymykseni kuuluukin seuraavasti:
Onko meidän velkaantuneella valtiolla kykyä pitää yllä ruotsalaisia parempaa sosiaaliturvaa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Onhan Ruotsi meitä paljon vauraampi ja valtionsa on varakkaampi kuin meillä. Lopettaisiin kilpaileminen ja elettäisiin suu säkkiä myöden..
Suomessa melko hyvin pärjäävätkin pystyvät nauttimaan monista sosiaalietuuksista kuten lähes täysin verovaroista rahoitetusta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. On yleinen illuusio, että ammattiliitot tuon maksaisivat täysin, kun puhutaan liiton rahoista. Maksunvälittäjinä ne kyllä toimivat. Lyhentäminen ja tuen porrastaminen olisi järkevää. Työllistymisessä oli jo vuosia sitten havaittu selkeä piikki tuen lopun lähestyessä. Ja siis itse olen maksanut yli vuosikymmenen ajan työttömyyskassalle varoja joten tämä ei ole mikään ansiosidonnaisen ulkopuolelle vapaaehtoisesti jääneen tilitys.
Hyvinvointialueet olivat susi jo syntyessään. Kyseessä on tarpeeton väliportaan hallinto tilanteessa, jossa pitäisi korjata epätervettä kuntarakennetta. Toki palveluita siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle mutta hallintoa on nyt kahdessa eri paikassa. Maksukykyiset henkilöt käyttävät jo nyt yksityisiä terveyspalveluita jos niitä on tarjolla, koska julkisissa on liikaa jonoa. Samaan aikaan esimerkiksi ”paperittomien” (laittomasti maassa olevien) terveyspalveluita on laajennettu ainakin joissakin kaupungeissa.
Tyoelake ei liene periaatteellisesti sosiaalietuus, vaan vakuutus. Elakepeli olisi hyva katkaista maarittelemalla vakuutusehdot ja vastuut hyvin tarkasti, jotta jokainen tietaa mita maksaa ja mita saa
Hyvinkin näin, mutta millähän perusteella EU sitten väittää Suomen vähimmäissosiaaliturvan olevan liian alhaisella tasolla?