Aiheet mitä käsittelen, ovat hieman poukkoilevia, siitä anteeksipyyntö. Nyt minua kiinnostavat markkinaneutraalit menetelmät, koska en tiedä mihin markkina on menossa. Toinen asia on myydä riskiä markkinoille, mutta siitä joskus myöhemmin.

Ekonomistit ovat olleet satunnaiskävelyn keksimisen jälkeen kiinnostuneita juopon askelista. Ehkä se on hyvä, koska taloustieteilijät eivät ole tunnetuimpia juopposeuramiehiä eli siitä puhe mistä puute. Satunnaiskävelyn mukaan kurssien liike on kuin juopon kävelyä. Suunta on ennustettavaa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyen aikavälin liikettä on mahdotonta ennustaa. Suurena ryhmänä juopot yleensä pääsevät sinne minne tavoittelevat (aika on kuitenkin epävarma), mutta yksittäisen juopon liike on mahdoton ennustaa, se voi joutua vaikka täysin hunningolle. On myös huomattu, että monet osakkeet seuraavat jotain raaka-aineen hintaa kuten vaikka öljynporausyritykset öljyn hintaa tai kaivosyhtiöt raaka-aineiden hintoja. Tämä liike on kuitenkin satunnaista, mutta ennustettavaa. Se on kuin jos juoppo lähtee kahden koiransa kanssa kapakasta.  Koirien välinen etäisyys vaihtelee satunnaisesti, mutta yleensä se pysyy narun määräämissä rajoissa, tosin jos koira on tarpeeksi vahva ja huomaa jotain mielenkiintoista ja ulkoiluttaja on tarpeeksi volatiilissa tilassa naru saattaa päästä irti. Vaikka molemmat koirat karkaisivat, niin ne tietävät kuitenkin missä on hidän ruokansa antaja ja siksi ne palaavat taas kotiinsa.  Näiden kahden juopon omistamien koirien liikkeistä Engle ja Granger saivat taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2003.

Se juopoista ja hänen koiristaan.  Vaihdan koirat bensiiniksi (ICE pörssissä) ja Brent-raakaöljyksi (ICE-pörssissä). Ajattelen, että näiden kahden tuotteen absoluuttisia hintoja on vaikea arvata, mutta niiden keskinäinen hintavaihtelu pitää olla tietyllä tasolla ja tässä spredissä on varmaankin enemmän ennustettavuutta.

Koko tällä aikajaksolla Engle-Granger testi antaa tuloksen, että cointegraatiota (cointegraatiota voidaan arvioida muillakin menetelmillä) on olemassa. Korrelaatio ei sovellu paritreidaukseen, koska koirathan voivat mennä miten sattuu, vaan olennaista on palautuminen.  Alimmassa kuvassa tuo vihreä kuvastaa aikaa, että cointegrationia on olemassa edellisen 100 päivän aikana. Voimme tehdä systeemin, että jos cointegrationia on olemassa ja sitä seuraavan 20 päivän aikana liikettä on ollut yli 2 keskihajonnan verran, niin voisimme veikata keskiarvoon palautumista.  Tässä yksinkertaisessa strategiassa meidän pitää vielä huomioida jalostamoiden crakkaus-mahdollisuus. Jos bensiini on liian halpaa suhteessa lämmitysöljyyn, niin jalostamot alkavat enenemissä määrin jalostamaan lämmitysöljyä. Eli meidän olisi hyvä tehdä vastaava kuva raakaöljyn ja lämmitysöljyn kanssa. En nyt kuitenkaan sitä tee, jotta startegiamme pysyisi yksinkertaisena.  Toinen asia mitä pitää pohtia, on raakaöljyn ja jalosteiden erilainen riskiprofiili. Jalosteet tehdään eri alueilla kuin öljyä tuotetaan.
Mutta kertokaa mielipiteitä menetelmästä! Tämähän soveltuu hyvin samantyyppisiin valuutta-alueisiin jne… Yksi syy tämän strategian auki kirjoittamiseen oli Lars Storbomin ansiokas kirjoitus Piksussa (http://www.piksu.net/artikkeli/sijoitusstrategia-paluu-keskiarvoontrendik%C3%A4%C3%A4nne). Ensin ajattelin vastata Larsille, mutta tästä tuli hieman pitkä, joten tein oman strategiakirjoituksen.