Sukupuolineutraali avioliitto ja 24 miljardia suomalaista euroa

Suomi on demokratia ja sillä järjestelmällä on monta huonoa puolta. Eräs heikkous on se, että päättäjämme ovat kiinnostuneita suunnilleen samoista ”asioista” kuin äänestäjänsä. On jokseenkin turhaa väittää, että vain pöntöt edustajat olisivat eduskunnan pöntössä paasanneet otsikon ensimmäisestä aiheesta. Kyllä sitä on ollut kaikki muutkin tuutit täynnä. Niinpä minäkin ilmoitan kantani aiheeseen:

 

EVVK

 

Jos jotakuta vielä kiinnostaa lähes 24 miljardia euroa, voin minä siitäkin jotain sanoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto pullautti ulos tarkastuskertomuksen 15/2014 (laatineet Jenni Pääkkönen ja Annu Kotiranta), josta ei liikaa ole mölisty. KL:ssa oli pieni huomaamaton ja huonosti otsikoitu juttu. Itse kertomuksen kovin sisältö on mukavasti piilotettu sivuille 17–18:

”Verotuet ovat poikkeamia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Vuonna 2014 Suomessa oli voimassa 180 verotukea, joiden yhteenlaskettu arvo oli 23,6 miljardia euroa. [Kaikki valtion verotulot ovat yhteensä alle 40 miljardia.] Verotukien yhteenlaskettu arvo on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Kaikkien verotukien arvoa ei pystytä luotettavasi arvioimaan, joten edellä esitetyt arviot tarjoavat verotukien arvon alarajan. [!] Pääsääntöisesti verotuet on määritelty siten, että verotuki kasvaa, kun ei-tuetun toiminnan verotusta kiristetään. Verotukia ei kirjata talousarvioon menoina. Ylipäätään verotukia ei mielletä tuiksi, mikä hämärtää verotuksen ymmärrettävyyttä ja kohtaantoa. Näistä syistä johtuen verotuet ovat olleet suosittuja.”

Esimerkkejä verotuista s. 8-9. On selvää, että verotuista hyötyvät monet. Jos niihin kajottaisin, varmaan mölyä tulisi. Omistusasumisen tuessa on se heikkous, että se hidastaa alueellista kehitystä. Kun paperimiehellä on hulppea talo Takahikiällä ja paperitehdas suljetaan, asuntoa ei saada myytyä ja pikkupaikkakunnalle jämähdetään ansiosidonnaisen ja eläkeputken auttaessa asiaa.

”Yksityisen sijoittajan määräaikaisen verokannustimen eli nk. ”bisnesenkelivähennyksen” (HE 177/2012 vp ja HE 22/2013 vp) ja innovaatiotoiminnan verokannustimen (nk. T&K-vähennys, HE 175/2012 vp) uskotaan tukevan investointeja ja talouskasvua. Todellisuudessa sijoitustoiminnan verokannustin kohdentuu huonosti, koska ”bisnesenkeliä” tai kasvuyritystä ei voida määritellä. Innovaatiokannustin puolestaan on kallis tukimuoto saavutettaviin hyötyihin nähden. Tuki houkuttelee raportoimaan toimintaa, joka ei aidosti ole innovaatiotoimintaa. T&K-vähennykseen tarvitaan tietoja, joita verottaja ei tyypillisesti kerää. T&K toiminnan luonnetta on mahdotonta tarkistaa luotettavasti, mikä lisää verohallinnon taakkaa.”

Tarkastusvirasto on ottanut myös esille alv-verokannat.  Voi olla, että lääkkeiden alennettu alv on järkevä ratkaisu, mutta hyvin paljon turhia alennuksia on olemassa esim. sanomalehdillä ja ruoallakin. Olemmeko me suomalaiset esim. jotenkin nälkiintyneitä?

Tarkastuskertomus moittii myös vaikeaselkoisuudesta. Kun budjetti esitellään, tiedotustilaisuuden pääkohdat ovat yleensä vuorovedoin seuraavat: a) säästetään eli esim. liikennehankkeita karsitaan ja b) kehitetään eli rakennetaan esim. liikenneyhteyksiä. Hutkivien journalistien sopisi tutkia, kuinka paljon kyseessä ovat päittäin ihan yhdet ja samat kohteet.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com