Ilkka Niiniluoto

Helsingin Yliopiston Kansleri Ilkka_Niiniluoto alusti suomalaisten filosofien tapaamisessa filosofiklubilla aiheesta Uusiutuva yliopisto. Helsingin yliopiston budjetti on yksistään noin 1% valtion budjetista, mutta yliopistolaitoksen merkitys talouselämälle on huomattavasti budjettiarvoaan suurempi; yliopisto luo tietojen ja taitojen lisäksi merkitystä suomalaiselle tekemiselle ja osaamiselle. 

Syntyneessä keskustelussa käsiteltiin monia talouselämän kannalta merkittäviä asioita:

• Viime vuonna toimeenpantu yliopistouudistus irroittaa yliopistot valtiosta siten, että yliopistoille tulee itsenäinen nimitysoikeus (= sopia yliopiston kaikkien työntekijöiden työsuhteesta) sekä tähän nimitysoikeuteen kiinteästi liittyvä oikeus valvoa tulosta. Muutos ei vaikuta yliopiston päämääriin toimia sivistyksen, kansallisen identiteetin, ja korkemman ammattillisen taidon rakentajana, mutta se vaikuttaa siihen, että yliopistolla on parempia keinoja toimia sekä hieman laajempi toimintavapaus.
• Talouselämän kokonaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Yliopistolaitos toimii sivistysyliopistona niin, että suomalaisuus on identiteetti, jota tavoitellaan niin että kyvykkäät ihmiset löytävät tänne, ja että tekemiämme asioita arvostetaan. Yksittäiset yritykset toivovat kuitenkin monasti yliopistolaitokselta tutkimusta ja koulutusta, joka palvelee vain kyseisen yrityksen kapeita päämääriä eikä talouselämän kokonaisetua. Tässä on ristiriita, jonka sovittamiseksi on tärkeää, että valtio ja elinkeinoelämän kokonaisetua vaalivat organisaatiot ovat jatkossakin mukana keskustelussa yliopiston roolista.
• Yliopiston hallinto poikkeaa yritysten toimintatavasta sikäli, että yliopistolaitoksen taholta yksittäiselle professuurille ei aseteta sisältöön liittyviä tavoitteita – ainoastaan tavoite siitä, että pitää luoda merkitystä ja kyetä kokoamaan ihmisiä yhteen tekemään tutkimusta. Professorin tulee siis toimia ennen kaikkea kokoavana voimana. Talouselämän kannalta on tärkeää että tästä itsenäisyydestä pidetään kiinni. Vain vapauden kautta syntyy uutta organisoitumista (=uusia innovaatioita ja identiteettiä).