Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

• Suomen Akatemian hallituksen toimintaa muutettaan siten, että Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajilla ja Suomen Akatemian pääjohtajalla ei ole enää äänivaltaa hallituksessa (läsnäolo-oikeus ja puhevalta säilyvät)
• Suomen Akatemian hallituksen jäsenten nimittäminen sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrääminen ovat nykyiseen tapaan valtioneuvoston toimivallassa.
• Suomen Akatemiaan perustetaan valtionuvoston nimittämä strategisen tutkimuksen neuvosto, joka tekee suoraan valtioneuvostolle ehdotuksen strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä. Neuvostolle kuuluisi toimivalta teema-alueiden tutkimusprojektien valitsemisessa.

Esityksellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

• Valtion tutkimuslaitoksilta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä siirretään rahoitusta Suomen Akatemian yhteyteen perustettavan strategisen tutkimuksen neuvoston toimintaan.
• Lisäksi, valtion tutkimuslaitoksilta siirretään rahoitusta valtioneuvoston kansliaan ministeriöiden käytettäväksi  tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan.

Lakialoite vie väärään suuntaan – kohti poliittisesti ohjattua tutkimustoimintaa

Olen itse ollut erittäin tyytyväinen Suomen Akatemian toimintaan. On varmaan totta, että nuo hankkeet eivät ole aina edistäneet niitä päämääriä, joita Suomen hallituksella on. Mutta iloitsen siitä, että tutkimustoiminta on korkealaatuista ja suomalaiset nuoret tutkijat saavat mahdollisuuksia.

Minusta tutkimustoiminnan rahoituksen haasteet ovat seuraavat:

• ikääntyviä tutkijoita pitäisi pystyä tukemaan muutosprosessissa, jossa he tutkijanuransa jälkeen siirtyvät oman alansa soveltavan tutkimuksen, tuotekehityksen ja jopa yritystoiminnan pariin
• tutkimusrahoituksen eräänä kriteerinä pitäisi olla se, miten tutkijat ovat tutkijanuransa jälkeen pystyneet työllistymään muun yhteiskunnan piirissä

Lakialoite vastaa kyllä hyvin kysymyksiin siitä, miten saadaan poliittisesti sovittuihin EU hankkeisiin soveltuvia tutkimusprojekteja ja miten saadaan yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tarkoituksenmukaista tutkimusta. Mutta minusta nämä ovat vääriä tavoitteita. Hyvää tutkimusta syntyy, kun tutkijoilla itsellään on päätäntävaltaa. Siksi minun on vaikea ymmärtää tätä lakialoitetta.