Suomen Pankki haluaa lailla varmistaa, että kriisitilanteessa päivittäistavarakauppa voi toimia käteisen rahan avulla

Yhteiskunta

Enää alle 10% päivittäistavarakaupan maksuista maksetaan käteisellä. Suomen Pankki on tehnyt lakialoitteen, jolla varmistetaan että käteisen käyttö ei häviä. Tällä varmistetaan että mahdollisessa kriisitilanteessa (kyberhyökkäys ?) yhteiskunnassa on jokin päivittäistavarakaupassa toimiva maksujärjestelmä.

Käteisen käyttö uhkaa hävitä ja jotkin erikoistavaraliikkeet ja varkaille haavoittuvat kohteet ovat jo luopuneet käteisen käytöstä kokonaan. Käteinen on turvallisuusriski ja lisäksi käteisen käytöstä aiheutuu muita kuluja.  Kaupan liito on arvioinut että pelkät varkaus- ja näpistys- kulut ovat vuodessa kaikkiaan noin 550 M€ ja päälle tulee vielä näiden näpistysten ehkäisyyn uhratut turvallisuuskulut.

Käteistä päivittäistavarakaupassa pääasiassa käyttävien osuus on tällä hetkellä non 8% ihmisistä ja määrä laskee koko ajan. Maksukorttia käyttää siis noin 90% kansasta.Käteistä käytetään myös ravintoloissa, festivaaleilla, kirpputoreilla ja henkilöiden välisissä maksuissa. Tarkkaa tilastoa ei ole eikä edes Suomen Pankki tiedä paljonko sen seteleitä ja kolikoita tarkalleen käytetään.

Käteistä käyttävät ovat usein henkilöitä, joille sähköisten maksutapojen käyttö ja oman talouden hallinta asettavat haasteita. Nämä henkilöt kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvimpaan osaan. Heitä ei haluta jättää yhteiskunnan ulkopuolelle.  Käteisen luonne laillisena maksuvälineenä ja kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti käytettävissä olevana maksutapana on Suomen Pankin mukaan peruste sille, että sen asemasta säädetään parlamentaarisesti. ”Käteispalvelujen tasoa, käteisen saatavuutta ja tallettamista koskeva sääntelyhanke tulee käynnistää ennen kuin käteispalvelut supistuvat niin paljon, että kansalaisilla ei ole kohtuullista mahdollisuutta käyttää käteistä maksuvälineenä”, sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Lisää tietoa:  Lainsäädäntöehdotus käteispalveluiden tasosta

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen