Suomen sotilastiedustelusta

Kirjat Yhteiskunta

Salanimellä Jukka L. Mäkelä esiintynyt mies kirjoitti pari huonoa tarinakokoelmaa otsikon aiheesta koskien sotavuosia. Tästä lienee alkanut höpinä Suomen sotilastiedustelusta ”maailman parhaana”. Kuvaan vain sopii kovin huonosti se, että NL:n hyökkäys yllätti Suomen 10.6.-44 takuuvarmasti ja kiistatta huonot housuissa ja housut nilkoissa. Tämä oli merkittävämpää kuin jostain PQ-saattueesta siepattu viesti. Saksa muuten upotti laivoja ihan ilman Suomenkin apua.

Aiheena on kirja-arvostelu. KTT Pekka Turusen tuore kirja käsittelee Tšekkoslovakian miehitystä 1968. Teko yllätti niin Suomen kuin Natonkin ja kirjan teksti ei ole kovinkaan rohkaisevaa. Sotilastiedustelussa Helsingissä oli vain kaksi venäjäntaitoista miestä ja vain toinen tunsi itänaapurin asevoimia. Kriisi kesti keväästä elokuuhun ja kun lomat painoivat päälle, todettiin, ettei miehitystä tule, lähden lomalle. Oikeassa oli yksi läntinen media (United Press International), joka tajusi, että elokuussa NL:n johto lomaili yleensä Mustanmeren rannalla ja politbyroon kokous Moskovassa oli kovin poikkeuksellinen.

Olen tuossa viitannut yhteen suomalaiseverstiin, joka ei Ukrainan sodan alkuun uskonut ja tuossa on toinen, ev. Kari.

Pari yksinkertaista realiteettia. Occamin partaveitsi on pätevä väline. Joukkojen ja materiaalin keskitykset ottavat aikaa, mutta niitä ei tehdä turhaan. 1968 miehitykseen ei uskottu, koska se olisi NL:lle ”mainehaitta”, naurettava ajatus, mutta siihen uskottiin, jottei tarvitsisi miettiä mitään yllättävää. 2022 Suomi toisti saman virheen, mutta USA ei.

Ja lööpin tekemistä sopisi välttää. Miehitys oli 1968 Brežneville henkisesti stressaava, ja niin on nykyinen sota Putinille. Ei ole mikään pakko pitää kumpaisestakaan miehestä, mutta erityisesti suurvallan aseisiin tarttuvan johtajan mielenliikkeitä olisi hyvä koettaa ymmärtää. Ymmärtäminen on välttämätöntä, mutta se ei ole hyväksymistä. Kuvassa muuten Putin istuu juuri samalla tavalla ”lysyssä” kuin keväällä 2022. Kuva vain on viisi vuotta vanha.

 

turvallisuus

2 thoughts on “Suomen sotilastiedustelusta

  1. Muidenkin maiden tiedustelupalvelut tekevät paljon virheitä eikä Suomen tiedustelupalvelun virheet lopu noihin mainitsemiisi:

    – Suomen talvisota oli katastrofi Neuvostoliitolle pitkältikin sen takia että Neuvostoliiton tiedustelupalvelulla oli kaiken aikaa väärää kuvaa Suomen tilanteesta. Kuva oli väärä sotaan mentäessä ja kuva oli väärä rauhaa solmittaessa.
    – USA:n tiedustelupalvelu teki v 1961 Kuubaan sikojen lahdelle maihinnousun joka oli tuomittu epäonnistumaan. Tiedustelutiedot Kuuban tilanteesta olivat vääriä.
    – Hitlerin aikeista oli väärä ymmärrys kun Chamerline teki Munchenin sopimuksen jossa Tsekkoslovakian saksalaisalueet (sudeettialueet) luvattiin Saksalle.
    – Venäjän tiedustelupalvelu oli vuonna 2014 soluttautunut joka puolelle Ukrainan hallintoa, mutta teki silti karkean väärinarvion jonka seurauksena oli Maidanin vallankumous ja Ukrainan nojautuminen EU:n suuntaan.
    – Venäjän tiedustelupalvelu teki alkuvuodesta 2022 karkean virhearvion koskien EU:n ja Ukrainan yhtenäisyyttä, reaktioita ja Ukrainan kykyä puolustautua ja Ukrainan yhteiskunnan toimivuutta.
    – Suomi teki jatkosodan alussa, marraskuussa 41, karkean virhearvion siitä miten sota tulisi etenemään ja eteni turhan innokkaasti vanhojen rajojen yli ja julisti haluavansa valloittaa palan Neuvostoliittoa, itä-Karjalan. Muutamaa viikkoa myöhemmin, joulukuussa, oli tapahtunut Japanin hyökkäys Pearl Harboriin ja sotaan olivat liittyneet USA, Australia, Intia, Kanada, Uusi-Seelanti,…….. ja oli väestöistä ja bruttokansantuotteista ja raaka-ainevaroista laskettavissa että sodan lopullinen voittajaosapuoli saattaisi olla joku muu kuin Saksa. Ensimmäinen maailmansota saisi toisinnon.
    – Neuvostoliiton tiedustelupalvelu teki v 1978 virhearvion afganistanin tilanteesta ja sen seurauksena tuli onneton Afganistanin 15v jatkunut sota
    – USA:n tiedustelupalvelu teki v 2001 virhearvion afganistanin tilanteesta ja sen seuraksena tuli afganistanin miehitys ja 20v jatkunut sota, johon Suomikin osallistui
    – Suomi oli virheellisen tiedustelutoimintansa takia viimeisiä maita jotka tunnustivat Viron itsenäisyyden ja Suomi käytännössä tuki tuota Venäjän vuoden 91 vallankaappausta yrittänyttä ryhmää ja kehoitti Viroa kuuliaisuuteen Moskovaa kohtaan.
    – …..

    Näitä virhearvioita tehdään hirveän paljon. Onko tehty ollenkaan oikeita arvioita vai ovatko nämä tiedustelupalveluiden puuhastelut kompurointia virheestä toiseen ? Luulen että oikeita arvioita tehdään paljon silloin kun kehitys on vakaata. Mutta epäonnistumisia tapahtuu paljon silloin jos asiat muuttuvat nopeasti, tulee vallankumouksia ja lähdetään sotimaan. Tiedustelupalvelut eivät yleensä kykene arvioimaan nopeasti muuttuvaa maailmantilannetta eikä niillä yleensä ole keinoja arvioida vastapuolen reaktioita. Poliittinen kokonaisymmärrys on yleensäkin heikkoa. Maailma ajautuu kriisistä toiseen kuin ajopuu koskessa.

    Samanlainen kaaos vallitsee makrotalouden sektorilla. Kokonaisuuden hallinta on hukassa ja hallitsemattomat kriisit eskaloituvat toinen toisensa jälkeen. Ihan niin kuin juuri nyt.

    1. Pol. johto (esim. Stalin) vaati ja sai mieleisiään prognooseja. Tänään varmaan on hyvä muistella kaikkia niitä talouskommentaattoreita, jotka ovat velkaelvytystä puoltaneet Suomessa. Kyllä minäkin velkaelvytystä kannatan, kun on oikea hätä, mutta nyt paukut on käytetty jo hyvinä aikoina.

      Itse aiheeseen: Suomen asema -68 ei ollut häävi ja kovin hämmentävää tietää, miten joka ainoa kapiainen mietti ensin lomaansa ja vasta sitten isänmaansa etua.

      Ja itänaapurista: luin vuosia linkin lehteä, se oli siis englanniksi. Länteen sai tilata jotain n. 20 NL:n vastaavaa julkaisua, useimmat venäjäksi. Tietysti piti osata lukea rivien välistä, mutta jo kuvituksesta näki militarismin määrän

      https://books.google.fi/books/about/Soviet_Military_Review.html?id=BtDeAAAAMAAJ&redir_esc=y

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Työn kustannukset kuosissa

Hyvin jäähtyy Yhdysvalloissa keskuspankeille jopa tärkein inflaatiomittari Personal Consumption Expenditure Price Index. Se putosi vuositasolla jo liki kahta prosenttia eli tavoitehaarukkaansa.

Suurin ero henkilökohtaisen kulutuksen (PCE)