Suomen talous supistuu jo kolmatta vuotta peräkkäin. POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme sukeltaa tänä vuonna 0,2 prosenttia ja vielä ensi vuonna 0,1, prosenttia. Työttömyyden kasvu jatkuu.

Suomen bruttokansantuoteen ja työttömyysasteen kehitys (Lähde: POP pankki)

POP Pankki arvioi, että Suomen heikko talouskehitys voi jatkua vielä pitkään, jos tilanteeseen ei reagoida riittävän päättäväisesti. POP Pankin johtajan Timo Hulkon mukaan Suomea ei tulisi nähdä ajopuuna kansainvälisen talouden myrskyissä, vaan tilanteeseen voi vaikuttaa omilla päätöksillä.

-Yritystoiminnan esteenä olevaa ylenmääräistä sääntelyä pitäisi pystyä vähentämään, jotta yrittäjyydestä tehtäisiin entistä houkuttelevampaa. Lisäksi tarvitaan vakavaraisia pankkeja, jotka kanavoivat kotitalouksien talletukset rahoittamaan yritysten investointeja, Hulkko sanoo.

Maailmantalouden kasvu on vielä tänä vuonna kohtuullista, mutta hiipuu jo ensi vuonna. Voimakas rahapoliittinen elvytys on mahdollistanut kasvun Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Hidas palkkakehitys on kuitenkin vienyt suuren osan kasvun hyödyistä. Suomen taloudelle merkittävin uhka tulee silti idästä.

-Venäjän asettamia pakotteitakin suurempana uhkana näen Venäjän talouskasvun hiipumisen. Venäläisten ostovoiman heikentyminen ja ostosmatkailun väheneminen iskevät nyt maidontuottajien lisäksi moneen muuhun vientialan toimijaan ja myös kotimaiseen matkailusektoriin, Hulkko sanoo.

Yksittäisenä maailmantalouden valopilkkuna Hulkko näkee öljyn hinnan, jonka laskun ei odoteta jäävän vain tilapäiseksi ilmiöksi. Hulkon mukaan pidempikestoinen alennus hinnassa voisi antaa merkittävän sysäyksen talouskasvulle.

Työllisyys sukeltaa edelleen

Talouden heikot näkymät ovat saaneet teollisuusyritykset vähentämään työntekijöitään. Työttömyysaste on kuitenkin pysynyt suhteellisen maltillisena.

 -Työllisyyden laskun vaikutusta on tasoittanut työikäisen väestön vähentyminen ja työikäisen väestön siirtyminen työvoiman ulkopuolelle.  Toisaalta piilotyöttömien eli työtä hakemattomien työttömien määrä lisääntyi voimakkaasti tämän vuoden aikana.  Tänä vuonna työttömyysaste nousee keskimäärin 8,7 prosenttiin ja ensi vuonna arviomme mukaan jo 9,4 prosenttiin, Hulkko ennustaa.

Työllisyys heikentyi eniten koneiden ja laitteiden tuotannossa ja rakentamisessa. Julkisen puolen työtkään eivät ole kasvussa, sillä kuntien talouden sopeuttamistoimet käänsivät työllisyyden laskuun vuoden puolivälin jälkeen.  Positiivisimmat työllisyysnäkymät ovat liike-elämän palveluissa, joille monet teollisuuden yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan.

Teollisten työpaikkojen katoaminen kurittaa maakuntia

Parhaiten työllisyydessä on pärjännyt finanssikriisin jälkeen Pohjois-Savo. Tämän vuoden tiedot kuitenkin kertovat, että Pohjois-Savossakin teollisuuden työpaikkojen määrä on kääntynyt uudelleen laskuun.

Kymenlaaksossa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet rajusti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneeltä tasolta. Kaikkein eniten teollisuuden työpaikkoja hävisi Varsinais-Suomesta, lähes 40 %.

-Varsinais-Suomessa koko työllisyyden lasku jäi kuitenkin alueen monipuolisen tuotantorakenteensa ansiosta pienemmäksi kuin esimerkiksi Kymenlaaksossa.  Isommissa maakunnissa liike-elämän palvelut ovat olleet merkittävä kasvuala, Hulkko kertoo.

Työpaikkojen katoaminen heijastuu kuitenkin maakuntien talouteen, kun kunnat menettävät verotuloja. Seuraukset näkyvät esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden karsimisena.

Malttia luvassa kuluttajahintoihin

Kuluttajahintojen muutos eli inflaatio jatkaa erittäin maltillista kehitystään. Vuoden 2014 inflaatioksi POP Pankki arvioi 1,1 prosenttia ja vuoden 2015 luvuksi 1,3 prosenttia. Verojen korotusten vaikutus ensi vuoden kuluttajahintoihin on noin 0,5 prosenttia.

-Maltillisen inflaatiokehityksen taustalla on tänä vuonna elintarvikkeiden, erityisesti lihatuotteiden, ja liikenteen hintojen vaatimaton kasvu. Laskua nähdään erityisesti bensiinin hinnassa, jonka ennustamme tänä vuonna olevan keskimäärin 1,62 euroa litralta ja ensi vuonna 1,52 euroa, Hulkko sanoo.

Asuntojen hintakehitys on rauhoittunut ja jopa kääntynyt laskuun suuressa osassa maata. Vuokrat kuitenkin jatkavat voimakasta kasvuaan. Sekä omistus- että vuokra-asujien asumiskustannukset kasvavat, ja eniten niitä nostavat sähköveron ja kiinteistöveron korotukset.

-Omistusasujien asemaa helpottavat matalalla pysyvät korot. Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on 0,5 prosenttia, ja ensi vuonna se laskee 0,4 prosenttiin. Pankkien kilpailutilanteen kiristyessä myös asuntolainojen marginaalit ovat osoittaneet hienoista laskua aiemmasta 1,5 prosentin tasosta, Hulkko kertoo.

Näillä tuloilla ei ostojuhlia vietetä

Viimesyksyinen palkkaratkaisu pitää tämän ja ensi vuoden palkankorotukset erittäin maltillisina. Sopimuskorotukset ovat vain noin 0,5 prosenttia vuodessa.

-Palkansaajien ja työeläkeläisten ostovoiman eli reaalitulojen kasvu heikkenee tänä ja ensi vuonna. Heikot palkankorotukset laskevat palkansaajien ostovoiman nollan tuntumaan. Työeläkkeiden indeksikorotuksen leikkaus 0,4 prosenttiin ensi vuonna laskee työeläkeläisten ostovoimaa noin prosentin vuonna 2015, Hulkko ennakoi.

Myös yrittäjien reaalitulot ovat painuneet selvästi miinukselle. Ne laskivat tänä vuonna yli 2 prosenttia. Ensi vuonna lasku hieman hiipuu, mutta luku jää edelleen miinukselle.

-Kotitaloudet ovat finanssikriisin alusta lähtien tallettaneet osan tuloistaan säästöön. Tällä hetkellä kotitalouksien säästämisaste on noin 1,5 prosenttia. Ensi vuonna säästäminen hieman vähenee heikon tulokehityksen takia. Tehty eläkeratkaisu lisää kuitenkin todennäköisesti pitkällä aikavälillä säästämistä, Hulkko arvelee.